Aihe Aarne Ervi on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua ajan mittaan. Alkuperäistään lähtien Aarne Ervi on kiinnittänyt niin tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Seuraavassa artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Aarne Ervi:n tärkeimpiä näkökohtia ja käsittelemme sen merkitystä, kehitystä ja vaikutuksia eri alueilla. Kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Aarne Ervi:stä tarkoituksenamme valaista sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Epäilemättä Aarne Ervi on aihe, joka ansaitsee perusteellisen tutkimuksen, ja tämän artikkelin avulla pyrimme tekemään juuri sen.
Aarne Ervi | |
---|---|
Aarne Ervi selittää elementtirakentamisen syntyä Suomessa. Kuva on vuodelta 1961. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. toukokuuta 1910 Forssa |
Kuollut | 26. syyskuuta 1977 (67 vuotta) Helsinki |
Ammatti | arkkitehti |
Puoliso |
Naemi Inkeri Hänninen Rauni Luoma |
Muut tiedot | |
Merkittävät teokset | Tapiola Porthania Turun yliopisto |
Tyyli | funktionalismi |
|
Aarne Adrian Ervi (vuoteen 1935 Elers; 19. toukokuuta 1910 Forssa – 26. syyskuuta 1977 Helsinki) oli yksi sotien jälkeisen ajan merkittävimmistä suomalaisista arkkitehdeista.
Ervi valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1935. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli Alvar Aallon ja Toivo Paatelan arkkitehtitoimistoissa kunnes perusti oman toimiston vuonna 1938. Ervi toimi vuonna 1938 Helsingissä järjestetyn kansainvälisen ilmailunäyttelyn arkkitehtina, jossa pääpaikka oli Messuhalli.
Merkittävimmät ja tunnetuimmat työnsä Ervi teki toisaalta sodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella ja myöhemmin 1950-luvulla varsinaisen rakennusteollisuuden kehittyessä. Ervi käytti betonielementtejä jo vuonna 1949 suunnitellessaan Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen.
Jälleenrakennuskaudella Ervi suunnitteli Oulujoki Oy:lle ja Imatran Voima Oy:lle vesivoimalaitoksia ja niihin liittyviä työntekijöiden asuinalueita. Pyhäkosken voimalaitoksen ja sen lähellä sijaitsevan Leppiniemen asuinalueen suunnitelma on näistä mittavin.
Tunnetuin Ervin töistä on Tapiolan keskustasuunnitelma. Ervi voitti keskustan suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Don Hertzenin kylä. Keskustan asemakaavan lisäksi monet rakennukset, kuten keskustorni, uimahalli ja ostoskeskus, ovat hänen suunnittelemiaan.
Vuosina 1967–1969 Ervi oli Helsingin kaupungisuunnittelutoimiston päällikkö. Hän sai professorin arvonimen 1967. Vuonna 1968 hänestä tuli Stuttgartin yliopiston tekniikan kunniatohtori.
Aarne Ervin toinen puoliso (vuodesta 1957) oli näyttelijä Rauni Luoma. He asuivat Villa Ervissä, Helsingin Kuusisaaressa.
|