Alexander Roslin

Nykymaailmassa Alexander Roslin on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Johtuipa sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin, sen merkitys tieteen alalla tai sen vaikutus historiaan, Alexander Roslin:stä on tullut kaikenikäisten ja -ammattilaisten ihmisten yleinen kiinnostava aihe. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Alexander Roslin:een, analysoimalla sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä ajan myötä. Alexander Roslin on ollut alkuperästään tämän päivän kehitykseen asti tutkimuksen ja keskustelun aiheena, ja se on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta niissä, jotka haluavat oppia siitä lisää.

Roslinin omakuva vuodelta 1785.
Roslinin allekirjoitus

Alexander Roslin (15. heinäkuuta 1718 Malmö5. heinäkuuta 1793 Pariisi) oli ruotsalainen muotokuvamaalari, joka työskenteli vuodesta 1752 pääasiassa Pariisissa Ranskassa, missä hän omaksui hienostuneen rokokoo-tyylin. Erityisesti hänen maalauksiensa tekstiilien käsittelyä on kutsuttu loisteliaaksi.. Roslin oli ajan aristokratian ja sivistyneistön suosiossa, ja hän maalasi muun muassa Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n, Venäjän keisarinnan Katariina Suuren ja Carl von Linnén muotokuvat. Hänet kutsuttiin vuonna 1767 Ranskan akatemian jäseneksi. Hänen töitään on nähtävissä Tukholman Kansallismuseossa. Kolme Roslinin teosta kuuluu Suomen Kansallisgallerian kokoelmiin.

Teoksia

  • Hunnutettu nainen
  • Jenningsin perhe
  • Kustaa III ja hänen veljensä

Galleria

Lähteet

  • Otavan Iso Fokus, Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja, Osa 6, s. 3564, Otava 1974 ISBN 951-1-01236-3

Viitteet

  1. a b Otavan Iso Fokus, s. 3564
  2. Kansallisgalleria – Taidekokoelmat Kansallisgalleria – Taidekokoelmat. Arkistoitu 1.6.2016. Viitattu 27.4.2016.

Aiheesta muualla