Arvo Ketonen
Nykymaailmassa Arvo Ketonen on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua joko sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutuksesta ihmisten jokapäiväiseen elämään tai sen vaikutuksesta kulttuurin ja politiikan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Arvo Ketonen:n aihetta ja analysoimme sen eri puolia ja seurauksia, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen yleiskatsauksen aiheesta. Pyrimme eri näkökulmien ja mielipiteiden kautta valaisemaan Arvo Ketonen:tä ja ymmärtämään sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Arvo Mikael Ketonen (19. marraskuuta 1888 Uusikaupunki – 27. toukokuuta 1948 Turku) oli suomalainen toimitusjohtaja, päätoimittaja ja kansanedustaja vuosina 1939–1945. Ketonen oli Turun Sanomien toimitusjohtajana vuosina 1917–1932 ja päätoimittajana vuosina 1932–1948. Hän oli johtokunnan tai hallintoneuvoston jäsenenä useassa yhtiössä, muun muassa Suomalaisessa Kirjapaino Osakeyhtiössä ja Suomen Tietotoimistossa sekä johtokunnan jäsenenä Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitossa. Hän oli myös Turun Yliopiston hallituksen jäsen.
Ketonen pääsi ylioppilaaksi 1909 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa. Hän oli henkivakuutusyhtiö Fennian tarkastajana 1911–1915 ja sen jälkeen parin vuoden ajan virkailijana henkivakuutusyhtiö Suomen pääkonttorissa Helsingissä ennenkuin hän muutti vuonna 1917 Turkuun Turun Sanomien toimitusjohtajaksi.
Arvo Ketonen oli presidentin valitsijamiehenä 1925 ja 1931. Hänet valittiin Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä vuoden 1939 eduskuntavaaleissa. Hän oli kansanedustajana toimikauden loppuun eli 5. huhtikuuta 1945 saakka. Ketonen oli laki- ja talousvaliokunnan ja talous-, ulkoasian- ja valtionvarainvaliokunnan jäsen.
Ketonen osallistui myös kunnallispolitiikkaan ollen Turun kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen.
Arvo Ketosen toinen puoliso vuodesta 1941 oli Irja Ketonen, josta miehensä kuoltua tuli Turun Sanomien toimitusjohtaja.
Arvo Ketonen on haudattu Turun vanhalle hautausmaalle. Ketosten haudalla on kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuonna 1936 tekemä Joutsenet-veistos.
Lähteet
- ↑ a b c Arvo Ketonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Henkilötietoja - Personalia, Suomen lehdistö : lehdistön ammattilehti, 01.11.1938, nro 11, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Tärkeintä on, mitä olemme saaneet aikaan. Turun Sanomat, 2.1.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.6.2013.
- ↑ Lindgren, Liisa: Memoria - hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri, s. 250. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-068-4.
| ||||||
| ||||||||||
