Biologinen museo
Nykymaailmassa Biologinen museo on saavuttanut suuren merkityksen elämämme eri alueilla. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan Biologinen museo on noussut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aiheeksi. Mielipiteet Biologinen museo:stä vaihtelevat suuresti, mikä osoittaa sen monimutkaisuuden ja merkityksen nykyään. Tässä artikkelissa pyritään tutkimaan Biologinen museo:n eri näkökohtia ja pohtimaan sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Biologinen museo on herättänyt suurta kiinnostusta alkuperästään ja sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, ja on tärkeää ymmärtää sen ulottuvuus ja vaikutus nykymaailmaan.
Biologinen museo on Turussa Samppalinnanmäen ja Turun Urheilupuiston kupeessa toimiva luontomuseo. Se aloitti toimintansa 15. heinäkuuta vuonna 1907. Museo sai alkunsa varakonsuli Alfred Jacobssonin ja hänen vaimonsa Helenen antamasta lahjoituksesta. Se sijaitsee Alexander Nyströmin suunnittelemassa koristeellisessa puujugendrakennuksessa.
Turun museon näyttelyä kutsuttiin kokoamaan ruotsalainen Gustaf Kolthoff, joka itse pyydysti ja täytti poikansa Kjell Kolthoffin kanssa näyttelyyn sijoitetut eläimet. Kjell Kolthoff myös maalasi öljyvärein dioraamojen kangastaustat.
Biologisen museon pysyvä näyttely sisältää kolmetoista luontodioraamaa eläimineen. Maisemat esittävät kolmisenkymmentä nisäkäs- ja 136 lintulajia. Lisäksi museossa järjestetään vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyjä sekä tapahtumia erityisesti lapsille ja perheille.
Lähteet
- ↑ Kalpa, Harri:Muuttuva kaupunki II. Turku eilen ja tänään. Turku 1971. s. 156-7
- ↑ Turun biologisen museon historiaa Turun kaupunki. Viitattu 29.8.2018.
- ↑ Biologinen museo Matkailuopas -sivusto. Viitattu 29.8.2018.
- ↑ Tervetuloa museoon Turun kaupunki. Viitattu 29.8.2018.