Tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä kysymystä Brian Kobilka:stä, joka on viime aikoina noussut erityisen tärkeäksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Brian Kobilka:n jälkeen on syntynyt keskusteluja ja kiistoja, jotka ovat kiinnittäneet asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja herättäneet kasvavaa kiinnostusta ymmärtää niiden vaikutukset ja seuraukset. Samoin Brian Kobilka on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka pyrkivät selventämään sen monia puolia ja syventämään sen vaikutusta eri alueilla. Tässä mielessä Brian Kobilka:een liittyviä olennaisia näkökohtia käsitellään tarkoituksena tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä aiheesta.
Brian Kobilka | |
---|---|
Kobilka vuonna 2007 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1955 |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Robert Lefkowitz |
Instituutti | Stanfordin yliopisto |
Tutkimusalue | Kristallografia |
Palkinnot | Nobelin kemianpalkinto |
|
Brian K. Kobilka (1955 Little Falls) on yhdysvaltalainen tieteilijä, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2012 G-proteiinikytkentäisten reseptorien tutkimisesta. Hän jakoi palkinnon Robert Lefkowitzin kanssa.
Lefkowitz ja Kobilka tutkivat proteiineja, joiden avulla ihmiskehon solut reagoivat ympäristöstä tuleviin signaaleihin. Palkintoraadin mukaan tutkijat ovat tehneet uraauurtavaa työtä solureseptoreiden kanssa. Kobilka liittyi Lefkowitzin johtamaan työryhmään 1980-luvulla ja onnistui eristämään β-adenergistä reseptoria koodaavan geenin. Kobilka on myös mallintanut adenergisen reseptorin, G-proteiinin ja reseptorin agonistin muodostaman kompleksin rakenteen käyttämällä hyväksi röntgenkristallografiaa. Hän toimii lääketieteen ja molekulaarisen ja solufysiologian professorina Stanfordin yliopistossa.
|