Nykymaailmassa Gustave Flaubert on saavuttanut merkittävän merkityksen useilla alueilla. Olipa kyse sitten henkilökohtaisesta, ammatillisesta tai sosiaalisesta tasolla, Gustave Flaubert on onnistunut vangitsemaan laajan yleisön huomion. Sen merkitys on näkynyt sen suosion kasvuna ja sen vaikutuksena nykypäivän yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa perehdymme Gustave Flaubert:n maailmaan löytääksemme sen monia puolia ja analysoidaksemme sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäisestä kehityksestään ajan myötä Gustave Flaubert on ollut historiassa ennen ja jälkeen, ja siitä on tullut kiinnostava aihe niin tutkijoille, tutkijoille kuin uteliaillekin ihmisille. Liity kanssamme tälle matkalle tutkiaksesi kaikkea, mitä Gustave Flaubert tarjoaa.
Gustave Flaubert | |
---|---|
Flaubert noin vuonna 1865. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. joulukuuta 1821 Rouen, Ranska |
Kuollut | 8. toukokuuta 1880 (58 vuotta) Canteleu, Ranska |
Kansalaisuus | ranskalainen |
Ammatti | kirjailija, näytelmäkirjailija |
Kirjailija | |
Kirjallinen suuntaus | realismi |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Gustave Flaubert (12. joulukuuta 1821 Rouen – 8. toukokuuta 1880 Croisset) oli ranskalainen realistisen suunnan kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti vuonna 1857 ilmestyneestä romaanista Madame Bovary (suom. Rouva Bovary, 1994).
Flaubert syntyi lääkäriperheeseen. Hän aloitti lakiopinnot Pariisissa vuonna 1841, mutta jätti opinnot epilepsiaksi epäiltyjen terveysongelmien vuoksi ja keskittyi kirjoittamiseen.
Kirjoittajana Flaubert oli hidas ja pikkutarkka. Vuonna 1856 hän julkaisi viisi vuotta työstämänsä pääteoksensa Rouva Bovary. Romaanista tuli nopeasti tunnettu. Se poiki siveettömyydestä oikeusjutun, jonka Flaubert kuitenkin voitti, ja teoksen painaminen sallittiin.
1860-luvulta alkaen Flaubert oli tunnettu kirjoittaja ja intellektuelli. Hänen lähipiiriinsä kuuluivat useat realismin ja naturalismin suuret nimet, kuten Émile Zola, George Sand ja venäläinen Ivan Turgenev, joka ajoittain asui Flaubertin luona. 1870-luvulla hän edesauttoi Guy de Maupassantin uraa. Flaubert oli perusluonteeltaan melankolinen, ja hänen taipumuksensa perfektionismiin kirjoittamisessa teki elämästä entistä vaikeampaa.
Flaubertin tuotanto on realistista, todellisuuden viileään havainnointiin perustuvaa, romantisointia ja kantaaottavuutta kaihtavaa. Hänen tunnetuin teoksensa Rouva Bovary luetaan maailmankirjallisuuden klassikoihin. Se kertoo Emma Bovarysta, jonka romanttinen kirjallisuus on saanut pauloihinsa. Hän päätyy naimisiin tavanomaisen, porvarillisen lääkärin kanssa, eikä elämä vastaa romanttisia haavekuvia. Emma päätyy pettämään miestään seikkailijan kanssa, ja ajautuu yhä uusiin pettymyksiin. Kirja kuvaa ranskalaista maaseutumiljöötä erittäin pikkutarkasti.
Rouva Bovary syntyi tavoitteesta kirjoittaa mahdollisimman tyhjänpäiväisestä aiheesta ja henkilöstä. Se on usein nähty romanttisen haihattelun satiirina. Kirjan valmistuttua Flaubert kuitenkin totesi: ”minä itse olen rouva Bovary”, mikä viittaa aiheen yleismaailmallisuuteen: ihmisen ylisuuret haaveet on tuomittu raukeamaan.
|