Hiippakunta

Nykymaailmassa Hiippakunta on saavuttanut odottamattoman merkityksen. Hiippakunta:stä on tullut keskeinen keskustelun ja pohdinnan aihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, populaarikulttuurin resonanssin tai akateemisen alan merkityksen vuoksi. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Hiippakunta on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla ymmärrämme ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme Hiippakunta:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja sen roolia todellisuutemme muokkaamisessa.

Rooman piispanistuin (lat. cathedra) Lateraanikirkossa. Rooman piispan virka lukeutuu kristillisen maailman vanhimpiin.

Hiippakunta (lat. dioecesis; alkuperänä m.kreik. διοίκησις, dioíkēsis, ’hallinto’), on kristillisissä kirkoissa piispan johtama hallinnollinen alue. Hiippakunnat ovat kehittyneet Rooman valtakunnassa myöhäisantiikin aikaan käytössä olleista diokeeseista. Roomalaiset diokeesit jaettiin provinsseihin, mutta kirkollisessa hallinnossa provinssi vakiintui laajemmaksi alueelliseksi kokonaisuudeksi, jonka johdossa on metropoliitta tai arkkipiispa. Nykyinen merkitys on vakiintunut katolisessa maailmassa viimeistään 1200-luvulle tultaessa.

Suomessa hiippakuntia on evankelis-luterilaisella, ortodoksisella kirkolla ja katolisella kirkolla. Evankelis-luterilaisia hiippakuntia on yhdeksän ja ortodoksisia hiippakuntia kolme. Helsingin katolinen hiippakunta kattaa koko maan. Ruotsin evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakuntia on 13. Norjan evankelis-luterilaisessa kirkossa on nykyisin 11 hiippakuntaa.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Diocese Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Hiippakunnat
  3. ↑ Suomen ortodoksinen kirkko - Hiippakunnat
  4. ↑ Katolinen.net
  5. ↑ De tretton stiften 17.3.2023. Svenska kyrkan. Viitattu 20.8.2023. (ruotsiksi)
  6. ↑ Biskop Store norske leksikon. Viitattu 20.3.2023. (norjaksi)

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot