Nykymaailmassa ISO 216 on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi sosiaalisilla, poliittisilla ja taloudellisilla aloilla. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on synnyttänyt keskustelua, ristiriitaisia mielipiteitä ja mobilisaatioita eri puolilla maailmaa. Se on aihe, joka on herättänyt huolta ja huolta väestössä, koska sen vaikutukset ovat kauaskantoisia ja voivat vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa perehdymme ISO 216:een ymmärtääksemme sen tärkeyden, sen haasteet ja mahdolliset ratkaisut, joita on ehdotettu tämän ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti.
ISO 216 on kansainvälinen standardi, joka määrittelee paperikokoja.
Standardi saatiin alun perin Saksan standardivirastosta DIN:stä (Deutsches Institut für Normung) vuonna 1922. ISO 216 määrittelee A- ja B-sarjat ja ISO 269 kirjekuorissa käytettävän C-sarjan. Standardin paperikokojen korkeuden suhde leveyteen on aina yhden suhde kahden neliöjuureen, jolloin paperiarkki puolittamalla saadaan saman muotoinen pienempi arkki. Esimerkiksi kun A4-kokoinen arkki puolitetaan, saadaan A5-kokoinen arkki. Tästä seuraa myös sisällön skaalaamisen helppous: sisältö voidaan pienentää tai suurentaa koosta toiseen ilman että sen kuvasuhde vääristyy. Peruskoko A0:n pinta-alaksi on valittu yksi neliömetri. B0:n lyhyempi sivu on yksi metri. C-sarja on hieman suurempi kuin A-sarja, jotta A-kokoinen paperi mahtuu C-kokoiseen kuoreen.
Alla olevan taulukon papereiden koot ovat otettu ISO 216 -standardista ja ne on ilmoitettu millimetreinä.
Alla olevan taulukon kirjekuorien koot on ilmoitettu millimetreinä.
E-sarja | ||
---|---|---|
# | Koko | Käyttötarkoitus |
E4 | 215 × 307 | |
E5 | 156 × 220 | |
E6 | 110 × 156 | |
E6/5 | 110 × 220 |