Jaakko Aatolainen
Nykymaailmassa Jaakko Aatolainen on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien Jaakko Aatolainen on synnyttänyt keskustelua, keskustelua ja sillä on ollut merkittävä vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueille. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta eri aloilla akateemisesta ja tieteellisestä alasta viihteen ja populaarikulttuurin maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Jaakko Aatolainen:n vaikutuksia ja analysoimme sen vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Samoin tarkastelemme sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja pohdimme sen kehitystä ajan myötä.
| Jaakko Aatolainen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. helmikuuta 1936 Muolaa |
| Kuollut | 30. toukokuuta 2019 (83 vuotta) Hämeenlinna |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | sotilas |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | Suomi |
| Palvelusvuodet | 1958–1996 |
| Komentajuudet | Hämeen sotilaslääni |
| Sotilasarvo | kenraalimajuri |
| Ylennykset |
|
|
|
|
Jaakko Juhani Aatolainen (3. helmikuuta 1936 Muolaa – 30. toukokuuta 2019 Hämeenlinna) oli suomalainen upseeri.
Henkilöhistoria
Aatolaisen vanhemmat olivat rovasti Immo Immanuel Aatolainen ja Tyyne Koukku. Hän avioitui 1959 Maire Lukinin kanssa. Aatolainen valmistui upseeriksi Kadettikoulusta vuonna 1958 ja suoritti Sotakorkeakoulun yleisesikuntaupseerikurssin 1967–69. Hän palveli nuorempana upseerina eri tehtävissä muun muassa Panssariprikaatissa ja Pohjois-Karjalan Jääkäripataljoonassa. Pitkäaikaiseksi palveluspaikaksi hänelle muodostui Sotakorkeakoulu, jossa hän toimi ensin taktiikan opettajana ja sittemmin maasotalinjan johtajana 1971–1977 ja apulaisjohtajana sekä yleisesikuntaupseerikurssin johtajana 1983–1988. Aatolainen oli Pääesikunnan operatiivisen osaston päällikkö 1988–1989 ja silloisen Etelä-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkö 1991–1992. Hämeen sotilasläänin komentajaksi hänet nimitettiin 1993. Reserviin Aatolainen siirtyi vuonna 1996. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin 1993. Aatolainen on julkaissut sotahistoriallisen teoksen Hitler, Stalin ja Stalingrad – Tahtojen taistelu (2012).
Teokset
- Hitler, Stalin ja Stalingrad – Tahtojen taistelu, Karisto 2012. ISBN 978-9-512-35617-1.
Lähteet
- ↑ a b c Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1994, s. 20. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-128833-7.
- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 30.6.2019, s. C18.
- ↑ Kadettiupseerit 1920–1985, s. 18. Kadettikunta ry. ja Upseeriliitto ry., 1985. ISBN 951-99690-4-7.