Jasakki

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Jasakki:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri kulttuurien huomion. Jasakki on herättänyt keskustelua, tutkimusta ja syvällisiä pohdiskeluja yhteiskunnallisista vaikutuksistaan ​​tieteellisiin vaikutuksiinsa. Kautta historian Jasakki:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmisen kehityksessä, ja se on vaikuttanut kaikkeen ihmissuhteista teknologian kehitykseen. Tässä artikkelissa sukeltamme Jasakki:n eri puoliin analysoimalla sen nykyistä merkitystä ja sen tulevaisuuden ennustetta. Valmistaudu tutustumaan kaikkiin tietoihin Jasakki:stä!

Jasakin perintää Jeniseiskin kuvernementissa. 1800-luvun akvarelli.

Jasakki (ven. яса́к, jasak) oli Venäjällä vierasheimoisilta alamaiskansoilta peritty luontoisvero. Sitä maksoivat Volgan alueen kansat 1400–1700-luvuilla ja Siperian kansat 1600-luvulta 1900-luvun alkuun saakka. Maksu suoritettiin turkiksina ja toisinaan karjana. Veron suuruus ja maksuperusteet vaihtelivat eri kansoilla. Kungurin seudun tataareilla ja baškiireilla se perustui maahan, eräillä Siperian kansoilla mieslukuun ja jakuuteilla karjan määrään. Veron perintään liittyneitä väärinkäytöksiä yritettiin korjata hallituksen asettamien komissioiden avulla. Jasakki korvattiin rahaverolla Volgan alueella 1720-luvulla ja Siperiassa vuodesta 1822 lähtien. Jakuutit, tunguusit, tšuktšit sekä eräät muut paimentolaisuutta ja ”kiertävää elämää” harjoittaneet kansat maksoivat sitä vuoteen 1917 saakka.

Veron nimitys tulee turkkilaisten kielten sanasta jasak ’vero’.

Lähteet

  1. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 30, s. 561–562. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
  2. Fasmer, Maks: Etimologitšeski slovar russkogo jazyka, tom IV, s. 564. Moskva: Progress, 1987.