Tämä artikkeli käsittelee aihetta Kaarasjoki, joka on erittäin tärkeä nykyään. Kaarasjoki on aihe, joka on kiinnittänyt useiden ihmisten huomion viime vuosina ja synnyttänyt keskustelua ja kiistoja eri alueilla. Tässä artikkelissa analysoidaan perusteellisesti Kaarasjoki:n merkitystä sekä sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Tarkastellaan erilaisia Kaarasjoki:een liittyviä näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa. Tämän analyysin avulla pyrimme tarjoamaan globaalin ja täydellisen näkemyksen Kaarasjoki:stä, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin tämän aiheen monimutkaisuuden ja merkityksen nykyään.
Kárásjohka Karasjok kommune | |
---|---|
www.karasjok.kommune.no | |
Sijainti | |
Lääni | Finnmarkin lääni |
Perustamisvuosi | 1866 |
Pinta-ala | 5 453 km² |
– maa | 5 209 km² |
Väkiluku | 2 543 (1.1.2023) |
– väestötiheys | 0,5 as/km² |
Kunnanjohtaja | Svein Atle Somby (Ap, 2015) |
Kaarasjoki (pohjoissaameksi Kárášjohka, norj. Karasjok) on pinta-alaltaan Norjan toiseksi suurin kunta Ruijan eli Finnmarkin sisämaassa. Kunnan asukkaista noin 80 % on saamenkielisiä. Kaarasjoella sijaitsee Norjan Sámediggi eli saamelaiskäräjien keskuspaikka.
Kaarasjoen kunta rajoittuu pohjoisessa Porsangin kuntaan, koillisessa Tenon kuntaan, idässä Suomen Utsjoen kuntaan, kaakossa Suomen Inarin kuntaan, etelässä ja lännessä Koutokeinon kuntaan, sekä luoteessa Alattion kuntaan.
Vuoden 2023 alussa kunnassa oli 2 543 asukasta.
Kaarasjoki perustettiin vuonna 1866, erottamalla se Kirstadin kunnasta.
Sápmi Pride järjestettiin Kaarasjoella vuonna 2015.
Norjan pakkasennätys −51,4 °C mitattiin Kaarasjoella 1. tammikuuta 1886. Lämpimin Kaarasjoella mitattu lämpötila on 32,4 °C heinäkuussa 1914.
Kaarasjoen ilmastotilastoa
|
Vuonna 2022 kunnan alueella arviotiin elävän 16 karhua.