Tässä artikkelissa tutkimme Kampasimpukat:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Kampasimpukat on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa teknologian vaikutuksista populaarikulttuuriin. Tarkastellaan syvällisen analyysin avulla, kuinka Kampasimpukat on muokannut elämäämme ja aiheuttanut merkittäviä muutoksia maailmankuvassamme. Ilmestymisestään lähtien Kampasimpukat on herättänyt intohimoisia keskusteluja ja ollut lukemattomien tutkimusten kohteena, mikä on saanut meidät pohtimaan sen merkitystä nykymaailmassa.
Kampasimpukat | |
---|---|
Erilaisia kampasimpukoita |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
Luokka: | Simpukat Bivalvia |
Alaluokka: | Pteriomorpha |
Lahko: | Pectinida |
Yläheimo: | Pectinoidea |
Heimo: |
Kampasimpukat Pectinidae Wilkes, 1810 |
Alaheimot | |
Ks. Luokittelu |
|
Katso myös | |
Kampasimpukat (Pectinidae) on nilviäisten heimo, jonka jäseniä tavataan kaikissa valtamerissä. Siihen kuuluu yli 350 lajia, jotka jaetaan noin 30 sukuun. Monia lajeja käytetään ruokana.
Kampasimpukan kuori on poimullinen, viuhkamainen ja monen mielestä ”perinteisen simpukankuoren muoto”: Botticellin maalauksessa Venus syntyy kampasimpukan kuoresta, ja öljy-yhtiö Shellin logo on saman muotoinen.
Kampasimpukoita viljellään ruoaksi; vuonna 2005 viljeltyjä kampasimpukoita tuotettiin 1 265 000 tonnia. Suurimpia tuottajamaita ovat Japani, Kiina, Chile ja Peru.
Kampasimpukat voivat uida ja ohjata suuntaa kuorenpuoliskoja liikuttelemalla. Toisin kuin monet muut simpukat, kampasimpukat eivät kaivaudu hiekkaan vaan liikkuvat aktiivisesti merenpohjan pinnalla.
Heimo: Kampasimpukat (Pectinidae)