Kansallislaulu
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Kansallislaulu, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Tavoitteena on ymmärtää tämä aihe perusteellisesti, tutkitaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka valaisevat sen merkitystä ja vaikutuksia nykyään. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla tavoitteena on tarjota lukijalle kattava ja täydellinen näkemys Kansallislaulu:stä, tarjoten olennaista ja päivitettyä tietoa, joka rikastuttaa tämän asian tietämystä ja ymmärrystä. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan, tavoitteena on tarjota globaali näkemys, jonka avulla voimme sukeltaa syvemmälle Kansallislaulu:n tärkeimpiin puoliin, tarjoten selkeän ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, joka toimii lähtökohtana tulevalle tutkimukselle ja pohdinnalle.
Kansallislaulu on kansallista yhteistuntoa ilmentävä, tietyissä virallisissa ja juhlatilaisuuksissa esitettävä laulu. Joissain maissa kansallislaulu on vahvistettu lainsäädännöllä. Toisten maiden, esimerkiksi Suomen, lainsäädännöissä ei ole mainintaa kansallislaulusta, vaan se perustuu käytäntöön. Kansallislaulu on monella sellaisellakin kansakunnalla, jolla ei ole omaa valtiota.
Kansallislaulut ovat suhteellisen uusi keksintö. Ison-Britannian God Save the King esitettiin ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 1745 Prestonpansin taistelun voiton kunniaksi. Laulun melodia otettiin sen jälkeen käyttöön kansallislauluissa esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa. Ranskan Marseljeesia laulettiin Tuileries’n valtauksessa 1792, minkä kautta siitä tuli suosittu vallankumouslaulu.
Kansallisuusaatteen nousun myötä 1800- ja 1900-luvuilla useimmat maat omaksuivat itselleen kansallislaulun. Kansallislaulun sanoitus on usein voimakkaan kansallismielinen, ja siinä viitataan maahan ja kansaan tavalla, jolla kansa ne kokee. Kansallislaulun melodia voi olla alkuperäinen tai lainattu jonkin toisen maan laulusta.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Natri, Jenni: Suomen laki ei tunne Maamme-laulua Utain. 5.12.2003. Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos. Viitattu 5.12.2009.
- ↑ a b c Snyder, Louis L.: Encyclopedia of Nationalism, s. 12–14. Paragon House, 1990. ISBN 1-55778-167-2.
- ↑ Maamme-laulu täytti 160 vuotta 14.5.2008. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Arkistoitu 18.9.2009. Viitattu 5.12.2009.