Keski-Eurooppa

Nykymaailmassa Keski-Eurooppa:stä on tullut yhä tärkeämpi. Keski-Eurooppa:stä on tullut laajan joukon yleisöjä kiinnostava aihe joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme aiheeseen Keski-Eurooppa liittyviä aiheita, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja kehitystä ajan myötä. Alkuperäistään nykypäivään Keski-Eurooppa on ollut keskustelun, kiistan ja kiehtovuuden kohteena, ja seuraavilla riveillä pyrimme valaisemaan tätä nykymaailmassa niin tärkeätä aihetta.

Keski-Euroopan valtiot.
Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä.

Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa. Aluetta ei ole määritelty yksiselitteisesti, mutta usein siihen sisällytetään Itävalta, Liechtenstein, Puola, Saksa, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki ja Unkari sekä Venäjän Kaliningradin alue. Nämä kaikki mukaan lukien Keski-Euroopan asukasluku on yli 165 miljoonaa.

Historia

Keski-Eurooppa tunnettiin käsitteenä 1800-luvulla, mutta jo keskiajalla, vuonna 1335 järjestettiin Unkarin, Puolan ja Böömin kuninkaiden kokous. Nykyaikaisen Keski-Euroopan syntymisenä voisi pitää 21. tammikuuta, vuonna 1904, jolloin perustettiin Keski-Euroopan talousyhdistys. Tämän päätarkoituksena oli Saksan ja Itävalta-Unkarin taloudellinen yhteistyö. Muutenkin Keski-Eurooppa pitkälti yhdistettiin Saksaan ja sen taloudelliseen, kulttuurilliseen sekä poliittiseen vaikutusympäristöön.

Maantiede

Euroopan kasvimaantieteelliset alueet Wolfgang Freyn ja Rainer Löschin mukaan.

Maantieteellisesti Keski-Eurooppa sijoittuu Alppien, Karpaattien, Itämeren ja Reinin joen rajaamalle alueelle. Kasvimaantieteellisenä alueena Keski-Eurooppa ulottuu Alpeilta Itämerelle. Lännessä se ulottuu pitkälle Ranskan puolelle.

Katso myös

Lähteet

  1. Keski-Eurooppa Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.1.2022.