Nykymaailmassa Kunnialegioona on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion. Kunnialegioona on ollut tutkimuksen, keskustelun ja tutkimisen kohteena useilla eri aloilla sen historiallisesta merkityksestä nykypäivän sovelluksiin. Vuosien varrella siitä on tullut peruselementti jokapäiväisessä elämässämme, ja se vaikuttaa sekä kulttuuriimme että elämäntapaamme. Tässä artikkelissa perehdymme Kunnialegioona:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia.
Kunnialegioona (ransk. L'ordre national de la Légion d'honneur) (RanskKL) on Ranskan tunnetuin ja arvostetuin kunniamerkkejä myöntävä ansioritarikunta. Sen tunnuslause on Honneur et Patrie, (suom. Kunnia ja Isänmaa). Nauhan tunnusväri on punainen.
Kunnialegioonan perusti keisari Napoléon I vuonna 1802 ja sitä pidetään nykyisin toimivien ansioritarikuntien esikuvana.
Ritarikunta jakaantuu viiteen luokkaan:
Kunnialegioonan varsinaiseksi jäseneksi voivat päästä vain Ranskan kansalaiset, jotka yleensä saavat ensiksi nimityksen ritariksi. Ulkomaalaisille Kunnialegioonan kunniamerkkejä voidaan jakaa erityisenä tunnustuksena myös suoraan ylemmissä luokissa.
Ritarikunnan suurmestari on Ranskan tasavallan presidentti, joka myöntää kaikki ritarikunnan kunniamerkit ministerien ehdotusten perusteella. Myöntämisperusteena on sotilas- tai siviiliansiot Ranskan hyväksi tehdyssä työssä.
Kunnialegioonan rakennus ja museo sijaitsevat Pariisissa Seinen vasemmalla rannalla Musée d'Orsayta vastapäätä osoitteessa 2, rue de la Légion d'honneur, F-75007 Paris.
Kunnialegioonan museo on faleristiikan alan merkittävin museo. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat lahjoittivat museolle laajan kunniamerkkiensä kokoelman huhtikuussa 2013.