Tässä artikkelissa tutkimme Labrador:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Vuosikymmenten ajan Labrador on kiinnostanut tutkijoita, tutkijoita ja alan asiantuntijoita. Aikojen saatossa Labrador:llä on ollut keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja se on vaikuttanut politiikkaan, talouteen, kulttuuriin ja teknologiaan. Syvän ja yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Labrador on muokannut ja muuttanut tapaamme ajatella, toimia ja elää. Lisäksi tutkimme Labrador:n tulevaisuuden vaikutuksia jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä maailmassa.
Labrador | |
---|---|
Motto: Munus splendidum mox explebitur (Uljas työ saatetaan pian loppuun) | |
Maantiede | |
Kokonaispinta-ala: | 294 330 km² |
Vesipinta-ala: | 31 340 km² (4 %) |
Rantaviiva: | 7 886 km |
Korkein kohta: | Mount Caubvik (Torngat Mountains, 1652 m) |
Pisin joki: | Churchill (856 km) |
Väestö | |
Asukasluku (2001): | 27 864 |
Suurin kaupunki: | Labrador (9 638) |
Labrador on alue Atlantin rannikolla Kanadassa. Se muodostaa yhdessä Newfoundlandin kanssa provinssin Newfoundland ja Labrador. Alue on osa suurempaa Labradorinniemeä.
Labradorin rannikkoalue on ollut asuttua pitkään, L'Anse Amourin hautapaikan löydästen perusteella ainakin 7000 vuoden ajan. Labrador saattoi olla viikinkisaagoissa mainittu "Markland".
Alueen nimi on yksi Kanadan vanhimpia eurooppalaisperäisiä nimiä. Nimi tulee luultavasti johdoksena portugalilaiselta merenkävijältä João Fernandesilta, joka oli labrador eli maanomistaja ("landowner") Azoreilta. Hän havaitsi Labradorin ensimmäisenä eurooppalaisena yhdessä Pedro de Barcelosin kanssa vuonna 1492.
Labradorin väkiluku oli vuoden 2001 väestönlaskennassa 27 860, joista noin 30 % on alkuasukkaita, kuten inuiteja, innuja ja métisejä. Alueen pinta-ala on 294 330 km².