Viime vuosikymmeninä Lahden ortodoksinen seurakunta on ollut kasvavan kiinnostuksen kohteena tutkijoiden, tutkijoiden ja eri alojen ammattilaisten keskuudessa. Lahden ortodoksinen seurakunta:n vaikutus moderniin yhteiskuntaan on kiistaton, sen vaikutukset ulottuvat talouselämästä kulttuuriin, mukaan lukien terveyden ja teknologian ala. Tässä artikkelissa tutkimme Lahden ortodoksinen seurakunta:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri puoliin. Lahden ortodoksinen seurakunta on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi, joka ansaitsee tarkastelun useista eri näkökulmista identiteetin muodostamisessa roolistaan osallistumiseen liiketoimintastrategioiden kehittämiseen. Lahden ortodoksinen seurakunta:n analyysin avulla pyrimme valaisemaan sen vaikutuksia ja purkamaan sen monimutkaisuutta ymmärtääksemme paremmin sen roolia nykymaailmassa.
Lahden ortodoksinen seurakunta | |
---|---|
Suuntautuminen | ortodoksisuus |
Kirkkokunta | Suomen ortodoksinen kirkko |
Hiippakunta | Helsingin hiippakunta |
Perustettu | 1950 |
Lakkautettu | 2021 |
Kirkkoherra | Jonas Bergenstad |
Pääkirkko | Pyhän Kolminaisuuden kirkko |
Jäseniä | 2 311 (31.12.2019) |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Lahden ortodoksinen seurakunta oli vuonna 1950 perustettu Suomen ortodoksisen kirkon seurakunta. Se oli ainoa Etelä-Suomeen perustetuista niin sanotuista "evakkoseurakunnista", eli karjalaisia evakoita varten perustetuista seurakunnista. Sen alue kattoi Päijät-Hämeen ja osia Kanta-Hämeestä ja Uudestamaasta. Seurakunnan alueeseen kuului muun muassa viisi kaupunkia: Lahti, Heinola, Hyvinkää, Orimattila ja Riihimäki. Seurakunta kuuluu Helsingin ortodoksiseen hiippakuntaan.
Seurakunnalla oli Lahdessa Pyhän Kolminaisuuden kirkko ja Heinolassa Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko sekä lisäksi seurakuntakeskus Hyvinkäällä, jossa on Karjalan valistajien kirkko ja Neitsyt Marian syntymän tšasouna Kausalassa. Kirkkoherrana toimi Jonas Bergenstad.
Lahden ortodoksinen seurakunta yhdistettiin vuonna 2021 Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan.