Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Lehmukset ja tutkimme sen monia puolia. Lehmukset on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina, ja se on herättänyt keskustelua, kiinnostusta ja pohdintaa eri aloilla. Lehmukset kutsuu meidät pohtimaan sen merkitystä ja uppoutumaan sen monimutkaisuuteen sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkityksellisyyteen akateemisella alalla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Lehmukset:een, ymmärtääksemme sen ulottuvuutta ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Lehmukset | |
---|---|
Metsälehmus (Tilia cordata) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Rosidit |
Lahko: | Malvales |
Heimo: | Malvakasvit Malvaceae (Tiliaceae) |
Alaheimo: | Tilioideae |
Suku: |
Lehmukset Tilia L. |
Katso myös | |
Lehmukset eli siipilehmukset (Tilia) on malvakasveihin (Malvaceae) kuuluva suku. Siihen kuuluu 30 lajia ja useita risteymälajeja. Lehmukset ovat suuria puita, jotka kukkivat kesällä. Hedelmä on pähkylämäinen.
Suomessa luonnonvaraiset lajit ovat alkuperäinen metsälehmus (Tilia cordata) ja viljelykarkulaisina joskus esiintyvät isolehtilehmus ja puistolehmus. Puistopuiksi istutetaan monia lajeja, varsinkin metsälehmuksen ja isolehtilehmuksen risteymää puistolehmusta (Tilia × vulgaris).