Nykymaailmassa Martinsilta on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Martinsilta on onnistunut asettumaan yleisen mielenkiinnon kohteena sosiaalisilla, kulttuurisilla, poliittisilla ja taloudellisilla aloilla joko nykypäivän merkityksensä, yhteiskuntavaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Vuosien varrella Martinsilta on ollut lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja ristiriitojen kohteena, mikä on johtanut sen eri ulottuvuuksien parempaan ymmärtämiseen ja analysointiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Martinsilta-ilmiötä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme tavoitteenaan valaista aihetta, joka herättää edelleen suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta nyky-yhteiskunnassa.
Martinsilta | |
---|---|
Ajokaistoja | 3 |
Ylittää | Aurajoen |
Sijainti | Turku |
Pituus | 104,5 m |
Leveys | 16,5 m |
Avattu liikenteelle | 1940 |
Koordinaatit | |
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Martinsilta (ruots. Martinsbron) on Turussa sijaitseva Aurajoen ylittävä palkkisilta. Sillalta luoteeseen johtaa Puistokatu, kaakkoon Martinkatu. Vuonna 1940 rakennetulla sillalla on pituutta 104,5 metriä ja leveyttä 16,5 metriä.
Silta yhdistää Turun IV kaupunginosan eli Martin VIII kaupunginosaan eli Port Arthuriin. Viereisen Myllysillan valmistuttua vuonna 1975 yläjuoksun puolelle Martinsilta muutettiin yksisuuntaiseksi. Molemmat sillat ja niille/niiltä johtavat kadut ovat yksisuuntaisia. Martinsiltaa liikenne kulkee Puistokadulta Martinkadulle ja Myllysiltaa Myllyahteesta Koulukadulle. Kun Myllysilta korjaustöiden vuoksi jouduttiin sulkemaan maaliskuussa 2010, Martinsilta muutettiin väliaikaisesti jälleen kaksisuuntaiseksi.
Puisto- ja Martinkadun yhdistävä silta sisältyi jo Engelin vuoden 1827 kaupunkipalon jälkeen Turulle laatimaan uuteen asemakaavaan, mutta sen rakentaminen lykkäytyi yli sadalla vuodella. Muut saman asemakaavan edellyttämät sillat, Tuomiokirkkosilta ja Auransilta, oli rakennettu jo paljon aikaisemmin. Ennen Martinsillan rakentamista ihmisiä kuljetti Aurajoen yli kaksi föriä, joista toinen väistyi uuden sillan tieltä. Saaristolaivaliikenteen vuoksi sillasta suunniteltiin aluksi korkeaa, siinä piti olla jopa 6,7 metrin aukko. Suunnitteluaikana laivaliikenne kuitenkin väheni sen verran, että sillasta päätettiin rakentaa suorempi ja halvempi.