Nykyään Olympiavala:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe nyky-yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien Olympiavala on herättänyt keskusteluja, kiistoja ja pohdiskeluja eri alueilla ja sektoreilla. Sen vaikutus ei rajoitu vain sosiaaliseen ulottuvuuteen, vaan se on myös aiheuttanut poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen tason vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Olympiavala:n eri puolia ja ulottuvuuksia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyiseen todellisuutemme. Syventämällä sen eri puolia yritämme ymmärtää kokonaisvaltaisesti sen merkitystä ja roolia nyky-yhteiskunnassa.
Olympiavala on olympialaisten avajaisissa lausuttava juhlallinen ja rituaalinen lupaus, jonka yksi urheilija lausuu kaikkien urheilijoiden ja yksi tuomari kaikkien tuomarien puolesta. Olympiavalat lausuu järjestäjämaan edustaja omalla kielellään.
"Kaikkien kilpailijoiden nimissä lupaan, että osallistumme näihin olympiakisoihin niiden sääntöjä kunnioittaen ja noudattaen, sitoudumme urheilemaan ilman dopingia ja huumeita, oikeassa urheiluhengessä, urheilun ja omien joukkueidemme kunniaksi."
"Kaikkien tuomarien ja toimitsijoiden nimissä lupaan, että tuomitsemme nämä olympiakisat täysin puolueettomasti, kunnioittaen ja totellen niiden sääntöjä, oikeassa urheiluhengessä."
Olympiavala juontaa juurensa antiikin ajan Olympian kisoihin. Ne alkoivat aamuisella valaseremonialla Zeuksen patsaan juurella Olympiassa. Urheilijat vannoivat noudattavansa kilpailujen sääntöjä ja harjoitelleensa sääntöjen mukaisesti kymmenen edeltävän kuukauden aikana. Tuomarit vannoivat oikeudenmukaisuuttaan, tasapuolisuuttaan ja lahjomattomuuttaan.
Ensimmäisen olympiavalan nykyaikaisissa olympialaisissa lausui belgialainen Victor Boin vuoden 1920 Antwerpenin kesäolympialaisissa. Vuoden 1952 Helsingin olympialaisten olympiavalan lausui voimistelija Heikki Savolainen. Tuomarit alkoivat lausua olympiavalaansa vuodesta 1972 Sapporon talviolympialaisista alkaen, jolloin tuomareiden valan lausui Fumio Asaki.