Tässä artikkelissa tutkimme Opistoaste:n eri puolia. Aihe on herättänyt monien ihmisten uteliaisuuden ja kiinnostuksen ajan myötä. Opistoaste:llä on ollut keskeinen rooli elämämme eri osa-alueilla sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitykseen historiassa. Kattavan analyysin avulla perehdymme Opistoaste:n vivahteisiin ja ulottuvuuksiin paljastaen sen merkityksen ja vaikutuksen eri alueilla. Samoin tutkimme erilaisia näkökulmia, jotka ovat olemassa Opistoaste:n ympärillä, mikä mahdollistaa laajemman ja täydellisemmän ymmärryksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
| Koulutus Suomessa |
|---|
| Esiaste |
| - varhaiskasvatus |
| - esikoulu |
| Perusaste |
| - peruskoulu |
| Toinen aste eli keskiaste |
| - lukio |
| - ammattikoulutus |
| - ammatillinen aikuiskoulutus |
| - kaksoistutkinto |
| Korkea-aste |
| - ammattikorkeakoulu |
| - yliopisto |
| Historiallisia oppilaitosmuotoja |
| - kansakoulu |
| - oppikoulu |
| - opistoaste |
| - kouluaste |
Opistoasteen tutkinto on ammatillisista tutkinnoista Suomessa käytetty vanha nimitys. Nykyään sen tilalla ovat osin ammattikorkeakoulututkinnot ja osin toisen asteen tutkinnot. Opistoasteen alapuolella olivat aikanaan kouluasteen tutkinnot.
Kaikki tutkintonimikkeet eivät tutkinnonuudistuksen myötä kuitenkaan suoraan periytyneet opistoasteelta ammattikorkeakouluun. Esimerkiksi kaupallisella alalla opistoasteella oli merkonomin tutkinto, jonka yläpuolelle muodostettiin tradenomin ammattikorkeakoulututkinto. Merkonomi-nimike sen sijaan jäi väistyvän opistoasteen tilalle muodostetun toisen asteen liiketalouden perustutkinnon nimikkeeksi.
Aiemman opistoasteen ja esimerkiksi nykyisen toisen asteen tutkintojen vaativuuseroja voi tarvittaessa selventää Tilastokeskuksen koulutusluokitusta käyttäen. Opistossa suoritettu merkonomin tutkinto katsotaan sen mukaan alimman korkea-asteen tutkinnoksi. Sitä alemman tason eli keskiasteen tutkintoja ovat muun muassa ylioppilastutkinto, erityisammattitutkinto, artesaanin, asentajan, mekaanikon, laborantin ja lähihoitajan tutkinnot.