Pitié-Salpêtrière
Nykymaailmassa Pitié-Salpêtrière on aihe, joka on saavuttanut suuren merkityksen ja merkityksen eri yhteyksissä. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Pitié-Salpêtrière:llä on ratkaiseva rooli siinä, miten suhtaudumme, työskentelemme ja toimimme yhteiskunnassa. Sen vaikutus on tuntunut eri aloilla teknologiasta politiikkaan, ja sen vaikutus laajenee ajan edetessä. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Pitié-Salpêtrière:n merkitystä ja sitä, kuinka se on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan maailmaa, jossa elämme.
Pitié-Salpêtrière (ransk. Hôpital de la Salpêtrière) on pariisilainen sairaala. Se on historiansa aikana toiminut mielisairaalana, vankilana ja köyhäintalona. Sen pihalla kokeiltiin giljotiinia ensi kerran, silloin kuolleisiin.
Niin sanottujen syyskuun murhien aikana jakobiinit järjestivät Salpêtrièressä, kuten muissakin vastaavissa laitoksissa, hirvittävän verilöylyn.
Napoleonin aikana laitos muutettiin yksinomaan mielisairaiden ja hysteerikkojen säilytyspaikaksi. Laitos oli pitkään vanhuspsykiatrinen eli psykogeriatrinen sairaala, mutta avohoidon kehittyessä se muutettiin 1980-luvulla tapaturmasairaalaksi ja on nykyisin osa Pariisin yliopistollista keskussairaalaa.
Kuuluisia ranskalainen neurologi Jean-Martin Charcot oli Salpêtrièren ylilääkäri. Sigmund Freud oli Salpêtrièressä harjoittelemassa Charcot’n johdolla.lähde?
Walesin prinsessa Diana ja yhdysvaltalainen tanssija Joséphine Baker kuolivat Salpêtrièren sairaalassa. Siellä ovat olleet hoidettavana esimerkiksi Michael Schumacher, Ronaldo, ruhtinas Rainier III, Alain Delon ja Gérard Depardieu.lähde?
Sairaalassa on Institut du cerveau et de la moelle épinière.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pitié-Salpêtrière Wikimedia Commonsissa
