Tämän päivän artikkelissa analysoimme Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:n merkitystä elämässämme. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina, ja yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan siitä lisää. Tässä artikkelissa tutkimme Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimme, miten Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on vaikuttanut eri alueisiin, kuten kulttuuriin, teknologiaan, talouteen ja jopa politiikkaan. Epäilemättä Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on ollut ratkaiseva tekijä nykyisessä elämisessämme ja ajattelussamme. Liity mukaan tähän Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:n tutkimiseen ja selvitä, miksi se on niin merkityksellinen maailmalle, jossa elämme.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue | |
---|---|
Yleistä | |
Väkiluku | 162 907 |
Alue | Pohjois-Karjalan maakunta |
Keskuspaikka | Joensuu |
Kunnat | 13 |
Yhteistyöalue | Itä-Suomen yhteistyöalue |
Hyvinvointialuejohtaja | Kirsi Leivonen |
Pelastuslaitos | Pohjois-Karjalan pelastuslaitos |
Aluevaltuusto | |
Aluevaltuuston koko | 59 |
Puheenjohtaja | Merja Mäkisalo-Ropponen |
Puolueet ja valtuustopaikat | |
Keskusta | 20 |
SDP | 14 |
Kokoomus | 8 |
Perussuomalaiset | 6 |
Vasemmistoliitto | 5 |
Vihreät | 3 |
Kristillisdemokraatit | 2 |
Liike Nyt | 1 |
|
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on Pohjois-Karjalan maakunnan kattava hyvinvointialue, joka perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta.
Hyvinvointialueen vuosibudjetti (2023) on noin 820 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueeseen kuuluu 13 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja.
|
Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 162 907 asukasta.
Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.
Alueen keskussairaalana toimii Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuussa. Laboratoriopalvelut tuottaa hyvinvointiyhtymä ISLAB.
Pelastustoiminnan osalta hyvinvointialueen kunnat kuuluvat Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toimialueeseen.
Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022, ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022. Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.
Vaalivuosi | Vas. | SDP | Vihr. | Kesk. | Muut | KD | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2022 | 5 | 14 | 3 | 20 | 1 | 2 | 8 | 6 |
| 59 | 44,4 |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta |
|
|