Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Tämän päivän artikkelissa analysoimme Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:n merkitystä elämässämme. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina, ja yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan siitä lisää. Tässä artikkelissa tutkimme Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimme, miten Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on vaikuttanut eri alueisiin, kuten kulttuuriin, teknologiaan, talouteen ja jopa politiikkaan. Epäilemättä Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on ollut ratkaiseva tekijä nykyisessä elämisessämme ja ajattelussamme. Liity mukaan tähän Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:n tutkimiseen ja selvitä, miksi se on niin merkityksellinen maailmalle, jossa elämme.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Yleistä
Väkiluku 162 907
Alue Pohjois-Karjalan maakunta
Keskuspaikka Joensuu
Kunnat 13
Yhteistyöalue Itä-Suomen yhteistyöalue
Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen
Pelastuslaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Aluevaltuusto
Aluevaltuuston koko 59
Puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen
Puolueet ja valtuustopaikat
Keskusta 20
SDP 14
Kokoomus 8
Perussuomalaiset 6
Vasemmistoliitto 5
Vihreät 3
Kristillisdemokraatit 2
Liike Nyt 1

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on Pohjois-Karjalan maakunnan kattava hyvinvointialue, joka perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta.

Hyvinvointialueen vuosibudjetti (2023) on noin 820 miljoonaa euroa.

Kunnat

Hyvinvointialueeseen kuuluu 13 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja.

Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 162 907 asukasta.

Palvelut

Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.

Sosiaalihuolto

Terveydenhuolto

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen keskusairaalana toimii Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuussa.

Alueen keskussairaalana toimii Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuussa. Laboratoriopalvelut tuottaa hyvinvointiyhtymä ISLAB.

Pelastustoiminta

Pelastustoiminnan osalta hyvinvointialueen kunnat kuuluvat Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toimialueeseen.

Aluevaltuusto

Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022, ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022. Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.

Aluevaltuuston kokoonpano vuonna 2022.
     Keskusta (20)
     SDP (14)
     Kokoomus (8)
     Perussuomalaiset (6)
     Vasemmistoliitto (5)
     Vihreät (3)
     Kristillisdemokraatit (2)
     Liike Nyt (1)


VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.MuutKDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
20225143201286
51432086
5944,4
2732
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Lähteet

  1. Talousarviokirja 2023 siunsote.fi. Viitattu 3.3.2023.
  2. Hyvinvointialueet Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
  3. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 4.6.2022.
  4. Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 22.1.2022.
  5. Pohjois-Karjalan keskussairaala siunsote.fi. Viitattu 13.1.2023.
  6. ISLAB-konserni » Islab islab.fi. Viitattu 13.1.2023.
  7. Pelastuslaitos siunsote.fi. Viitattu 15.1.2023.
  8. Aluevaalit Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
  9. Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 22.1.2022.
  10. Aluevaltuustot Vaalit. Viitattu 22.1.2022.