Punainen tori
Nykyään Punainen tori:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sen vaikutus on onnistunut ylittämään rajat ja synnyttämään keskustelua ja pohdiskelua eri alueilla. Alan asiantuntijoista tavallisiin kansalaisiin Punainen tori on kiinnittänyt kaikkien huomion. Tämä ilmiö on herättänyt kiinnostuksen tutkijoissa, ammattilaisissa ja aiheen ystävissä, jotka haluavat tutkia ulkonäköä pidemmälle ja ymmärtää perusteellisesti kaikki Punainen tori:een liittyvät näkökohdat. Kautta historian Punainen tori on merkinnyt virstanpylväitä ja muutoksia, jotka vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti elämämme eri puoliin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkea Punainen tori:een liittyvää, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykyään.
Punainen tori (ven. Красная площадь, Krasnaja ploštšad) on Venäjän pääkaupungin Moskovan keskusaukio ja yksi maailman tunnetuimmista aukioista. Torin länsilaidalla on Moskovan Kreml, joka on ollut Venäjän ja Neuvostoliiton hallintokeskus vuodesta 1919 ja myös aiemmin ennen vuotta 1712, jolloin pääkaupunki muutti Pietariin. Moskovan pääkadut lähtevät säteittäisesti Punaiselta torilta ja muuttuvat myöhemmin valtateiksi, joten Punaista toria voidaan pitää Moskovan ja koko Venäjän keskuksena. Torin nimi tulee sanan krasnyi / krasnaja (”punainen”) vanhasta merkityksestä, joka on ”kaunis”, ja jolla viitattiin alkujaan torin laidalla olevaan Vasilin katedraaliin.
.jpg)
Punainen tori on kuuluisa myös Leninin mausoleumista ja valtakunnallisista sotilasparaateista. Torin etelälaidalla sijaitsee koristeellinen Pyhän Vasilin katedraali eli Pokrovan Jumalanäidin kirkko, yksi Moskovan maamerkeistä. Kremliä vastapäätä, torin itälaidalla, historiallisessa Kitai-gorod -kauppiaskorttelissa sijaitsee tavaratalo GUM.
Tori on jokseenkin suorakaiteen muotoinen, sen pituus on 330 metriä, leveys 70 metriä ja pinta-ala noin 2,3 hehtaaria.
Vuonna 1987 Mathias Rust läpäisi Neuvostoliiton ilmatilanvalvonnan ja laskeutui pienkoneella Punaisen torin lähelle Suurelle Moskvajoen sillalle.
Lähteet
- ↑ (Toim.) Martin Martelius: Venäjä kuvina, Kustannustalo, 1945
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Punainen tori Wikimedia Commonsissa
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
