Ruotsin lippu
Nykymaailmassa Ruotsin lippu on onnistunut kiinnittämään suuren joukon ihmisiä yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutus on levinnyt merkittävästi, mikä on herättänyt sekä kiinnostusta että keskustelua. Eri näkökulmien ja mielipiteiden kautta Ruotsin lippu:stä on tullut tämän päivän ajankohtainen aihe. Ruotsin lippu on onnistunut erottumaan joukosta erittäin tärkeänä aiheena sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin aina osallistumiseensa poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tässä artikkelissa tutkimme Ruotsin lippu:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.
.svg)
| Osa artikkelisarjaa |
| Ruotsin kulttuuri |
|---|
 |
|
Yhteiskunta |
|
Taiteet ja kirjallisuus |
Ruotsin lippu (ruots. Sveriges flagga) on perinteinen skandinaavinen ristilippu, joka juontaa juurensa 1500-luvulle. Lipun esikuvana toimi Tanskan lippu. Lipun otti käyttöön Juhana III 1569. Se oli todennäköisesti ensimmäisen kerran esillä Varsinais-Suomen maakunnan vaakunassa.
Ruotsin lain SFS 1982:269 mukaan lipun mitat ovat 10 suhde 16:een (korkeus:pituus). Lipputangon puoleiset siniset kentät ovat korkeudeltaan 4 ja pituudeltaan 5 mittayksikköä. Ristin sakaran leveys on puolet sinisen kentän korkeudesta eli 2 mittayksikköä. Uloimpien sinisten kenttien korkeus on 4 ja pituus 9 mittayksikköä. Ruotsin lippu jakautuu siis pystysuunnassa suhteessa 4:2:4 ja vaakasuunnassa suhteessa 5:2:9.
Ruotsin lain SFS 1983:826 mukaan värit ovat: keltainen NCS 0580-Y10R, sininen NCS 4055-R95B.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput, s. 31. Helsinki: Otava, 2002.
- ↑ Egentliga Finlands landskapsvapen 450 år Svenska YLE. 20.3.2007. Viitattu 14.11.2022. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruotsin lippu Wikimedia Commonsissa
| Valtiot |
|
|---|---|
| Itsehallintoalueet | |
| Tunnustamattomat valtiot |