Nykyään Santiago de Compostela on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Muinaisista ajoista nykyaikaan Santiago de Compostela:llä on ollut merkittävä rooli historiassa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Kun yhteiskunta kehittyy edelleen, Santiago de Compostela on edelleen ajankohtainen ja synnyttää edelleen keskustelua ja keskustelua eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Santiago de Compostela:n merkitystä ja vaikutusta sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Santiago de Compostela | |
---|---|
Santiago de Compostela |
|
lippu |
vaakuna |
Santiago de Compostela |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Espanja |
Itsehallintoalue | Galicia |
Maakunta | A Coruña |
Comarca | Santiago |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 220 km² |
Korkeus | 260 m |
Väkiluku (1.1.2016) | 95 966 |
– Väestötiheys | 436 as./km² |
Santiago de Compostela on Galician itsehallintoalueen pääkaupunki A Coruñan maakunnassa Espanjan luoteisosassa. Santiago de Compostelan vanha kaupunki ja pyhiinvaellusreitti kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.
Santiago de Compostelan asukasluku oli 95 966 vuonna 2016.
Apostoli Jaakob vanhemman hauta Santiago de Compostelassa Euroopan läntisimmässä osassa on ollut jo tuhannen vuoden ajan Euroopan tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita, ja sinne johtavat Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitit saattavat olla jopa 1 600 kilometriä pitkiä. Kuuluisin näistä on niin sanottu ”ranskalainen tie” (esp. Camino Francés), joka alkaa Pyreneiden vuoristossa sijaitsevasta ranskalaisesta Saint-Jean-Pied-de-Portin kylästä ja kulkee ensin Espanjan puolelle Roncevaux'n kylään ja sieltä Pohjois-Espanjan läpi Santiago de Compostelaan. Reitin pituus on 769 kilometriä ja se kulkee muun muassa Pamplonan, Logroñon, Burgosin ja Leónin kaupunkien kautta.
Kaupungissa on pyhiinvaelluksesta ja sen historiasta kertova museo Museo das Peregrinacións.
Santiago de Compostelan katedraalin paikalla on ollut kirkollista toimintaa 800-luvun alusta. Nykyisen katedraalin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1075, ja ne jatkuivat jaksoittain vuoteen 1211 saakka
Katedraali edustaa vahvasti romaanista arkkitehtuuria. Sen pilarit ovat perusmuodoltaan neliöitä, ja niiden sivuissa on kiinni neljä puolipylvästä. Pylväät kannattavat tynnyriholvia sekä jakavat tilan osiin. Keskikäytävän puoleisin puolipylväs kohoaa koko käytävän korkuiseksi kannattelemaan holvikattoa. Sivuikkunat toimivat epäsuorana valonlähteenä.
1980-luku |
|
---|---|
1990-luku |
|
2000-luku | |
2010-luku | |
2020-luku |
|