Seemiläiset kielet

Ihmiskunnan historiassa Seemiläiset kielet:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli yhteiskunnan kehityksessä. Muinaisista ajoista lähtien Seemiläiset kielet on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohde, joka on vaikuttanut yksilöiden, yhteisöjen ja kansakuntien päätöksiin ja toimintaan. Ajan mittaan Seemiläiset kielet on osoittanut kykynsä aiheuttaa merkittäviä muutoksia historian kuluessa sekä poliittisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti että kulttuurisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Seemiläiset kielet:n merkitystä ja sen vaikutusta nykymaailmassa, analysoimme sen merkitystä eri alueilla ja sen jatkuvaa läsnäoloa ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Syyriankielistä kirjoitusta 800-luvulta.
Seemiläisten kielten (oranssi) puhuma-alueen sijoittuminen muiden afroaasialaisten kielten puhuma-alueisiin nähden.

Seemiläiset kielet on afroaasialaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä. Seemiläisiä kieliä puhuu yli 250 miljoonaa ihmistä Lähi-idässä ja Pohjois- sekä Itä-Afrikassa. Maantieteellisesti seemiläiset kielet ovat afroaasialaisen kielikunnan koillinen ryhmä ja ainoa, jonka kieliä puhutaan Aasiassa. Ryhmän laajimmin puhuttu kieli nykyisin on arabia. Seuraavaksi eniten puhujia on amharalla, heprealla ja tigrinjalla. Maailman kielistä seemiläiset kielet olivat ensimmäisten joukossa joita alettiin kirjoittaa – akkadia kolmannen vuosituhannen puolivälissä eaa. Kieliryhmän nimi juontuu Nooan pojasta Seemistä.

Kielioppi

Seemiläisiä kieliä yhdistää se, että eri sanat koostuvat kolmesta juurikonsonantista. Vokaalit ja erilaiset liitteet muodostavat juuren kanssa eri sanoja. Usein juuret ovat samoja eri kielten välillä.

Luokittelu

Seemiläisten kielten luokittelu ei ole täysin vakiintunut. Alla Huehnergardin ja Rubinin vuonna 2011 julkaistun luokittelun pääkohdat:

Maltan kieli kuuluu arabian kieliryhmään. Syyrian kieli kuuluu aramealaiseen kieliryhmään.

Lähteet

  1. Zuckermann, Ghil'ad (2012), Burning Issues in Afro-Asiatic Linguistics (Arkistoitu – Internet Archive).
  2. a b Semitic Glottolog.org. Viitattu 16.10.2014.

Aiheesta muualla