Selkäjänteiset

Nykyään Selkäjänteiset on aihe, joka on saanut suurta merkitystä useilla alueilla. Sen vaikutus on ollut sellainen, että yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan lisää Selkäjänteiset:stä ja sen vaikutuksista. Alkuperäistään nykypäivään Selkäjänteiset on ollut analyysin ja keskustelun kohteena, ja se on osoittanut sen vaikutuksen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Selkäjänteiset-ilmiötä ja sen monia puolia tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen laajuus ja mahdolliset seuraukset tulevaisuudessa.

Selkäjänteiset
KambrikausiHoloseeni
525–0 Ma
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset
Chordata
Bateson, 1885
Alajaksot
Katso myös

  Selkäjänteiset Wikispeciesissä
  Selkäjänteiset Commonsissa

Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso. Selkäjänteiset määritellään organismeiksi, joilla on ollut selkäjänne ainakin jossain niiden kehityksen vaiheessa.

Selkäjänne on ranka, joka täysin kehittyneenä kattaa suurimman osan ruumiin pituudesta. Näin se jäykistää ruumiin ja antaa tukea liikkuessa.

Taksonomia

Selkäjänteisten kolme pääryhmää (alajaksoa) ovat vaippaeläimet, suikulaiset ja selkärankaiset. Eläimet, joiden selkäjänne on jakautunut nikamiin, muodostavat selkärankaisten alajakson.

Selkärankaisiin kuuluvat esimerkiksi ihminen ja kaikki muut nisäkkäät.

Tuntomerkit

Muita selkäjänteisille yhteisiä ominaisuuksia ovat:

Lähteet

  • Myers, P. 2001. ”Chordata”. Animal Diversity Web. (Luettu 26.4.2009)

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Chordate