Nykyään Selkäjänteiset on aihe, joka on saanut suurta merkitystä useilla alueilla. Sen vaikutus on ollut sellainen, että yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan lisää Selkäjänteiset:stä ja sen vaikutuksista. Alkuperäistään nykypäivään Selkäjänteiset on ollut analyysin ja keskustelun kohteena, ja se on osoittanut sen vaikutuksen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Selkäjänteiset-ilmiötä ja sen monia puolia tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen laajuus ja mahdolliset seuraukset tulevaisuudessa.
Selkäjänteiset | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: |
Selkäjänteiset Chordata Bateson, 1885 |
Alajaksot | |
|
|
Katso myös | |
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso. Selkäjänteiset määritellään organismeiksi, joilla on ollut selkäjänne ainakin jossain niiden kehityksen vaiheessa.
Selkäjänne on ranka, joka täysin kehittyneenä kattaa suurimman osan ruumiin pituudesta. Näin se jäykistää ruumiin ja antaa tukea liikkuessa.
Selkäjänteisten kolme pääryhmää (alajaksoa) ovat vaippaeläimet, suikulaiset ja selkärankaiset. Eläimet, joiden selkäjänne on jakautunut nikamiin, muodostavat selkärankaisten alajakson.
Selkärankaisiin kuuluvat esimerkiksi ihminen ja kaikki muut nisäkkäät.
Muita selkäjänteisille yhteisiä ominaisuuksia ovat: