Tässä artikkelissa tutkimme Sodan lait:n kiehtovaa elämää ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Sodan lait on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan vaatimattomasta alusta nousemiseensa huipulle. Saavutustensa ja haasteidensa kautta Sodan lait on inspiroinut lukemattomia ihmisiä seuraamaan hänen jalanjäljänsä ja saavuttamaan omat tavoitteensa. Näillä sivuilla löydämme Sodan lait:n menestyksen salaisuudet ja kuinka hänen perintönsä vaikuttaa tuleviin sukupolviin. Valmistaudu lähtemään jännittävälle matkalle Sodan lait:n elämän läpi!
Sodan laeilla voidaan tarkoittaa valtioiden sisäisiä sodankäyntiä koskevia lakeja, kansainvälisen oikeuden sodankäyntiä koskevia säädöksiä tai sodankäynnissä ilmeneviä tulkinnanvaraisia lainalaisuuksia. Termi "sodan lait" on monitulkintainen, sillä pelkästään sotaa koskevaa lainsäädäntöä ei ole olemassa.
Sodan lait, käsikirja on Gunnar Rosenin kirjoittama ja Suomen Punaisen Ristin kustantama opetusopas sodan oikeussääntöjen kouluttajille.
Suomen rikoslain 11. luku käsittelee sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Suomen rikoslakia voidaan siis pitää sodan lakina, sillä lain nojalla lakia rikkonut henkilö voidaan tuomita seuraamukseen. Suomen lainsäädännössä on myös sodankäyntiä koskevia lakeja, kuten valmiuslaki, laki Puolustusvoimista ja laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta.
Kansainvälinen oikeus käsittelee valtioiden välisiä suhteita, mukaan lukien sotaa ja rauhaa. Kansainvälistä oikeutta säätelevät tapaoikeus sekä valtioiden kansainväliset sopimukset. Kansainvälisen oikeuden säädöksiä ei ole koottu varsinaiseksi lakikokoelmaksi, joten sodankäyntiä koskevaa kansainvälistä oikeutta ei sinänsä voida pitää sodan lakina.
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus on sodankäyntiä säätelevä kansainvälisen oikeuden osa-alue, joka säätelee sodassa tapahtuvaa voimankäyttöä. Kansainvälinen humanitaarisen oikeuden asettamat säädökset sodankäynnille tunnetaan myös nimellä sodan oikeussäännöt. Kansainväliset sodan oikeussäännöt muodostuvat laajasta sopimusverkostosta sekä tapaoikeudesta. Sodan oikeussääntöjä määrittelevät muun muassa YK:n peruskirja, Geneven sopimus lisäpöytäkirjoineen, Haagin sopimukset sekä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Kansainvälisiä sodan oikeussääntöjä koskevat sopimukset ovat nimensä mukaan kansainvälisiä sopimuksia, eivätkä siten varsinaisia sodan lakeja.
Sodankäynnistä on tehty historian saatossa tulkintoja, joita voidaan pitää tietynlaisina sodan lainalaisuuksina tai sodankäynnin lakeina. Sodankäynnin lakeina voidaan pitää esimerkiksi Carl von Clausewitzin määritelmää siitä, että sota on politiikan jatkamista toisin keinoin tai Sunziin teoksessaan Sodankäynnin taito esittämiä aforismeja. Sotataidon oppikirjoissa ja asevoimien ohjesäännöissä esitetään myös tietynlaisia sodankäynnin laina-alaisuuksia, jotka koskevat esimerkiksi sotilasjoukkojen voimasuhteita hyökkäys- ja puolustustaistelussa. Edellä mainittuja sodankäynnin lainalaisuuksia kutsutaan joskus virheellisesti sodan tai sodankäynnin laiksi.