Sotilasdiktatuuri

Nykyään Sotilasdiktatuuri on aihe, joka on saanut suuren merkityksen _var2-alueella. Perustamisestaan ​​lähtien Sotilasdiktatuuri on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt laajaa keskustelua sen vaikutuksista. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sotilasdiktatuuri:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta _var3:een ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tarkastelemme mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja Sotilasdiktatuuri:n asettamiin haasteisiin vastaamiseksi. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään tämän asian monimutkaisuuden ja sen vaikutuksen eri alueilla.

Sotilasdiktatuuri on diktatuurin muoto, jossa maata hallitsee armeija. Johdossa olevat, yleensä korkeat, upseerit muodostavat sotilasjuntan ja valitsevat keskuudestaan johtajan. Joskus johtajaksi nostetaan pelkkä keulakuva, jolla ei ole valtaa. Tästä esimerkki on 1980-luvun Panama, jota hallitsi todellisuudessa kenraali Manuel Noriega, vaikka presidentteinä oli siviilejä. Sotilasjuntan hallitseman maan hallintorakenne ja hierarkia otetaan yleensä suoraan armeijasta.

Sotilasdiktatuureja nousi toisen maailmansodan jälkeen paljon etenkin Latinalaiseen Amerikkaan. Kylmän sodan aikana Yhdysvallat piti huolta siitä, että ne olivat antikommunistisia. Myös Afrikassa on ollut joitain sotilasdiktatuureja.

Sotilasdiktatuurit ovat diktatuurin muodoista lyhytaikaisimpia, ja monesti ne on tarkoitettukin vain väliaikaisiksi. Sotilasdiktatuuri johtaa usein niin sanottuun persoonalliseen diktatuuriin, jossa diktaattoriksi nousee juntan johtaja tai puolueen johtaja.

Sotilasdiktaattoreita

Katso myös

Lähteet

  1. a b Frantz, Erica: Authoritarianism: What Everyone Needs to Know, s. 72–73. Oxford University Press, 2018. ISBN 978-0-19-088019-4.
  2. Sundström, Leif: Rajaton valta: modernin ajan diktaattorit Hitleristä Kim Jong-uniin, s. 20–23. Tammi, 2021. ISBN 978-952-04-2669-9.
  3. Brooker, Paul: Non-democratic Regimes, s. 68, 86. Palgrave MacMillan, 2014. ISBN 978-1-137-30580-0.