Nykymaailmassa Sveitsin liittokokous on erittäin tärkeä aihe ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Ilmestymisensä jälkeen Sveitsin liittokokous on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja kiistoja eri aloilla. Sen vaikutukset ovat tuntuneet muun muassa yhteiskunnassa, politiikassa, taloudessa, tieteessä ja kulttuurissa. Kun Sveitsin liittokokous kehittyy edelleen ja saa merkitystään globaalilla näyttämöllä, on olennaista analysoida ja ymmärtää täysin sen vaikutus ja sen vaikutukset jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Sveitsin liittokokous:n eri ulottuvuuksia ja sen roolia nyky-yhteiskunnassa.
Liittokokous | |
---|---|
Logo |
|
Liittokokoustalo, Bundeshaus. |
|
Tyyppi | kaksikamarinen |
Perustettu | 1848 |
Edustajia |
alahuone: 200 ylähuone: 46 |
Viimeisimmät vaalit | 22. lokakuuta 2023 |
Kokoontumispaikka | Bern |
Kotisivut |
Liittokokous (saks. Bundesversammlung, ransk. Assemblée fédérale, ital. Assemblea federale, retoromaaniksi Assamblea federala) on Sveitsin parlamentti eli lakiasäätävä kansanedustuslaitos. Se on kaksikamarinen; alahuoneessa eli kansallisneuvostossa (saks. Nationalrat, ransk. Conseil National, ital. Consiglio Nazionale, retoromaaniksi Cussegl Naziunal) on 200 jäsentä, ja ylähuoneessa (saks. Ständerat, ransk. Conseil des Etats, ital. Consiglio degli Stati, retoromaaniksi Cussegl dals Stadis) 46 jäsentä, kaksi jokaisesta kantonista ja yksi entisistä puolikantoneista. Kummankin kamarin vaalikausi on neljä vuotta.
Nykymuotoisen Sveitsin liittovaltion perustuslaki on vuodelta 1848. Samana vuonna pidettiin ensimmäiset liittokokousvaalit. Niissä valittiin kansallisneuvostoon 111 edustajaa ja parlamentin ylähuoneeseen 44 edustajaa. Vaaleissa saivat äänestää yli 20-vuotiaat miespuoliset Sveitsin kansalaiset. Kansallisneuvostoon tuli valituksi 87 liberaalia, 14 konservatiivia ja 10 poliittisen keskustan edustajaa.
Kansallisneuvoston jäsenet valitaan kantoneittain väkiluvun suhteessa kuitenkin niin, että pienimmilläkin kantoneilla on vähintään yksi edustaja.
Vuoden 2019 vaaleissa edustajia tuli valituiksi 11 puolueesta tai ryhmittymästä, joista suurimmat olivat SVP (Sveitsin kansanpuolue), 53 edustajaa; SP (Sveitsin sosiaalidemokraattinen puolue), 39 edustajaa; FDP (Sveitsin liberaalipuolue), 29 edustajaa ja GPS (Vihreä puolue), 28 edustajaa.
|