Taideteollisuus
Nykymaailmassa Taideteollisuus:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Alan asiantuntijoista yleistä tietoa etsiviin Taideteollisuus on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion. Koska Taideteollisuus:llä on ollut kasvava vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin, on tärkeää ymmärtää paremmin sen merkitystä ja sitä, miten se vaikuttaa suoraan elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Taideteollisuus:een, tavoitteenamme tarjota laajempi ja kattavampi näkemys tästä aiheesta, joka on herättänyt niin paljon keskustelua ja kiinnostusta nykyään.
Taideteollisuus (engl. applied arts tai applied art) on käyttö- ja koriste-esineiden suunnittelua ja valmistusta. Taideteollisuus voi olla käsityötä, mutta materiaalien muokkaamiseen voidaan käyttää myös erilaisia apuvälineitä. Sana viittaa teollistumiseen, jonka seurauksena alettiin tuottaa taiteellisesti suunniteltuja esineitä teollisena sarjatuotantona aikaisemman manufaktuuriteollisuuden sijaan.
Taideteollisuudesta innovaatioihin
Henki ja aine
Renessanssi vahvisti käsitystä, jonka mukaan voitaisiin jakaa taiteen tekeminen neron henkisesti painottuneeseen sekä sitä vanhempaan keskiaikaiseen käsityön perinteisiin. Sitä vahvisti myös myöhemmin yleistynyt taidekoulutus, jossa Eurooppaan perustetut taideakatemiat tähdensivät taiteen tekemisen akateemista ja ”käsitteellistä” puolta erottaen sen materiaalien kanssa tekemisissä olleista käsityöstä ja koristetaiteista.
Reagoidessaan teollistumisen seurauksena syntyneisiin tuotteisiin useat taiteilijat pyrkivät yhdistämään taiteen, käsityön ja teollisuuden. Ensimmäinen merkittävä hanke oli John Ruskinin ja William Morrisin ajatusten pohjalta luotu arts and crafts -liike Englannissa 1800-luvun lopulla. Vastaavia taideteollisuusliikkeinä tunnettuja pyrkimyksiä oli lähes kaikissa anglosaksisissa maissa.
Taideteollisuusliikkeisiin saattoi liittyä erilaisia painotuksia. Esimerkiksi art nouveau korosti taidekäsityötä, mutta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä varsinkin Saksassa tuotiin esille modernismin ja demokratian periaatteiden mukaista joukkotuotantoa. Taideteollisuuteen liittyi usein ajatus yhteiskunnan uudistamisesta – kauneutta kaikille, ei vain yläluokalle.
Korkea ja matala
Näitä tasavaltalaisia ajatuksia ”korkean” ja ”matalan” taiteen yhdistämisestä viljeli myös Bauhaus-koulu Saksassa vuosina 1919–1933. Venäjällä ja Neuvostoliitossa ajatus taiteen ja teollisuuden liitosta sai vastineen tuotantotaiteeksi kutsutun konstruktivismin piirissä, jota harjoitettiin ennen kuin Josif Stalin määräsi sosialistisen realismin ainoaksi sallituksi taidesuunnaksi.
Toisen maailmansodan jälkeen taideteollisuudesta tuli useissa maissa, kuten myös Suomessa, kansallinen kilpailuvaltti.
Muotoilu ja innovaatio
Taideteollisuus-sanan sijasta on alettu käyttämään yhä useammin sanoja muotoilu tai sen synonyymia design. Esimerkiksi vuonna 1873 perustettu Helsingissä sijaitseva Taideteollisuusmuseo muutti nimensä Designmuseoksi vuonna 2002.
Taideteollinen korkeakoulu Helsingissä määrittelee olevansa ”muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen ja taiteen kansainvälinen yliopisto”. Koulu yhdistyi vuonna 2009 kahden muun yliopiston kanssa Aalto-yliopistoksi.
Katso myös
Lähteet
- Taideteollinen korkeakoulu (Arkistoitu – Internet Archive).
Viitteet
- ↑ Paul Duro&Michael Greenhalgh, Essential Art History, Bloomsbury, 1992 s. 101 Decorative Art
- ↑ Heinänen, Seija: Käsityö - taide - teollisuus. Näkemyksiä käsityöstä taideteollisuuteen 1900-luvun alun ammatti- ja aikakauslehdissä, s. 32. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2437-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 27.1.2008).
- ↑ emt. s. 32.
- ↑ Luksus 23.8.2002 (Arkistoitu – Internet Archive), uutinen viitattu 27.1.2008