Theoderich Hagn
Nykyään Theoderich Hagn on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Sen merkitys kattaa useita alueita populaarikulttuurista tieteeseen. Vuosien varrella Theoderich Hagn on ollut keskustelun, tutkimuksen ja jopa kiistan kohteena. Sen tärkeys ja merkitys on kuitenkin kiistaton, sillä se vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Theoderich Hagn:n vaikutusta ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin.
Theoderich (Georg) Hagn (23. maaliskuuta 1816 Untergriesbach, Itävalta – 29. elokuuta 1872 Lambach, Itävalta) oli itävaltalainen benediktiiniläisjärjestön apotti ja uudistaja.
Päätettyään teologian opintonsa Hagn liittyi benediktiiniläisjärjestöön Kremsmünsterin luostarissa 1839. Hänestä tuli pappi 1841. Hän toimi pitkään luostarin arkistonhoitajana kunnes hänestä tehtiin noviisien opettaja 1850. Ansioistaan järjestön uudistajana hän sai viran benediktiiniläisjärjestön apottina Lambachissa 1859. Hagn kuoli 56-vuotiaana.
Hänen puuhun kaiverrettu vaakunansa sijaitsi Lambachin luostarikoulun käytävän varrella. Adolf Hitler kävi kyseistä koulua 1895, ja muun muassa elämäkertakirjoittaja John Toland pitää mahdollisena, että Hagnin vaakunassa oleva hakaristi on ensimmäinen, jonka Hitler näki.
| ||||||||||||||||||
