Tässä artikkelissa teemme yksityiskohtaisen analyysin Toruń:stä ja tutkimme sen tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan. Alkuperäistään sen kehitykseen ajan myötä Toruń on ollut perustavanlaatuinen rooli eri yhteyksissä, ja se on synnyttänyt keskusteluja ja kiistoja sen merkityksestä ja seurauksista. Näillä sivuilla tutkimme sen vaikutusta eri aloilla sekä sen merkitystä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Ei ole epäilystäkään siitä, että Toruń on ollut historiassa ennen ja jälkeen jättäen lähtemättömän jäljen kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja moniin muihin alueisiin. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki mitä Toruń tarjoaa ja kuinka se on muokannut maailmaamme tähän päivään asti.
Toruń | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Toruń |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Puola |
Voivodikunta | Kujavia-Pommeri |
Piirikunta | ei piirikuntaa |
Kunta | ei kuntaa |
Hallinto | |
– Pormestari | Michał Zaleski |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 116 km² |
Korkeus | 65 m |
Väkiluku (2019) (arvio) | 201 447 |
– Väestötiheys | 1 736,6 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Toruń (saks. Thorn) on kaupunki Veikseljoen varrella Kujavia-Pommerin voivodikunnassa Pohjois-Puolassa. Vuoden 2019 arvion mukaan siellä asui 201 447 asukasta. Toruńin keskiaikainen vanhakaupunki on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997. Kaupungin linna on rakennettu 1230. Keskiaikaisten kohteiden ohella kaupungissa on hyvin säilyneitä preussilaisia sotilasvarustuksia 1880-luvulta.
Kuuluisin Toruńissa syntynyt on tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus, jonka kotitalo on suosittu matkailukohde. Kaupunki on tunnettu piparkakkuperinteestään. Piparkakkumuseossa pääsee leipomaan pipareita.
Hansaliitto käytti Veikseliä kauppareittinä Krakovaan. Saksalaiset kauppiaat asuttivat 1100-luvulta alkaen Toruńia ja käyttivät siitä nimeä Thorn. Kaupunki sijaitsi alun perin aivan Veikselin rannalla. Joen toistuvien tulvien vuoksi talot päätettiin vuonna 1236 siirtää ylemmäksi. Näin syntyi nykyinen vanhakaupunki. Se oli keskiajalla saksalaisen ritarikunnan ja hansaliiton tärkeä tukikohta. Vuodesta 1280 kaupungilla oli virallinen hansakaupungin arvo.
Ritarikunnan ja kaupunkilaisten välit kiristyivät 1400-luvulla, jolloin eri väestöryhmien suhteet yleensäkin kiristyivät. Puolan ja ritarikunnan välillä oli useita yhteenottoja, esimerkiksi Tannenbergin taistelu (1410). Toruńissa jännite huipentui vuoden 1454 kapinaan, jossa ritarikunnan linna hävitettiin asumiskelvottomaksi. Vihdoin 1400-luvun loppupuolella Puolan kuninkaat karkottivat saksalaisjoukot alueeltaan.
Kaupungissa (Artus-salissa) solmittiin vuonna 1466 kolmetoistavuotisen sodan päätteeksi Toruńin rauha Puolan ja saksalaisvaltioiden kesken. Jo aikaisemmin, vuonna 1411, solmittiin kaupungissa Liettuan ja saksalaisten välinen Thornin rauha.
Suuri osa kaupungin vanhasta rakennuskannasta on tiilitaloja. Toruńin tärkeimpiä arkkitehtuurisia kohteita ovat: