Nykymaailmassa Tuulivaara:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhä laajemmalle yleisölle. Tuulivaara on jatkossakin keskustelun ja analyysin aiheena eri alueilla yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai nykytilanteen merkityksen vuoksi. Akateemisesta sfääristä populaariin Tuulivaara herättää edelleen kiinnostusta ja herättää pohdintoja sen vaikutuksista ja seurauksista nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Tuulivaara:een, analysoimalla sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Tuulivaara Туливара, Tulivara |
|
---|---|
Tuulivaara |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Mujejärven piiri |
Kunta | Repola |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | entinen kylä |
Väkiluku | 0 |
Tuulivaara (ven. Туливара, Tulivara, Туливары, Tulivary ja muita nimimuotoja) on entinen kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Repolan kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Tuulijärven rannalla 50 kilometriä Repolasta lounaaseen.
Laatokan ja Vienanmeren välisen kulkureitin varrella sijainnut Tuulijärvi-niminen kylä mainitaan Nousia Venäläisen selvityksessä vuodelta 1555. 1600-luvun lopulla Tuulivaara oli yksi Repolan pogostan suurimmista kylistä, mutta se autioitui 1700-luvun alussa. Vuonna 1905 kylässä oli kymmenen taloa ja 90 asukasta.
Tuulivaara koostui kahdesta osasta, joista toinen sijaitsi Tuulijärven rannalla ja toinen 80 metriä korkean vaaran rinteellä. Alakylää kutsuttiin Samuli Paulaharjun mukaan Tuulijärveksi. Järven rannalla oli Pietarille ja Paavalille pyhitetty tsasouna. Alakylässä oli koulu, jossa kävivät myös läheisen Koropin kylän lapset. Tuulivaaran ohi kulki Repolan ja Lieksan välinen tie.
Neuvostoaikana perustettiin Tuulivaaran kyläneuvosto, johon kuuluivat myös Koroppi ja Lusma. Vuonna 1933 kyläneuvostossa oli 297 asukasta, joista karjalaisia oli 289, suomalaisia viisi ja venäläisiä kolme. Tuulivaarassa asukkaita oli 71.
Tuulijärven kylät tuhoutuivat jatkosodan aikana. Alueen metsävaroja alettiin hyödyntää 1950-luvulla, jolloin järven rannoille perustettiin uudet Tuloksen, Lusman ja Vostotšnyin metsätyökylät. 1960-luvulla niissä oli yhteensä yli tuhat asukasta. 1970-luvun alussa metsätyöt lopetettiin ja kylät tyhjennettiin. Nykyään alue on asumatonta rajavyöhykettä. Entisen Tuulivaaran kylän paikalla on kaksi kesähuvilaa.