Vätti
Nykymaailmassa Vätti:stä on tullut kasvava kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Vätti on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion alkuperästään sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Koska sen merkitys kasvaa jatkuvasti, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset eri aloilla. Jotta tämä kysymys voitaisiin käsitellä kattavasti, tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Vätti:n eri puolia sen historiallisesta alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla on tarkoitus valaista tätä aihetta objektiivisesti ja täydellisesti ja tarjota lukijalle laaja ja tarkka näkemys.
| Vätti | |
|---|---|
| Vätti | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Vätti korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Länsikeskus |
| Pinta-ala | ? km² |
| Väkiluku | ?? (?) |
| Väestötiheys | ? as./km² |
| Työpaikkoja | ? kpl ? (?) |
| Osa-alueet | ? |
Vätti on Turun kaupunginosa keskustan pohjoispuolella. Asukkaita Vätissä on 2 990 (vuonna 2004), joista 95,45 % on suomenkielisiä, 2,37 % ruotsinkielisiä ja 2,17 % muunkielisiä.
Vätissä on sekä pientaloja, Hepokullan kerrostalolähiö että teollisuutta. Alueen läpi virtaa Kovasoja.
Vuosina 1970–2016 Vätissä sijaitsi viereisen Kastun kaupunginosan mukaan nimetty Kastun koulu, alun perin Raunistulan yhteislyseo, sitten Kastun koulu ja lukio ja loppuaikoina vain Kastun lukio. Koulurakennukset purettiin 2016 sisäilmaongelmien vuoksi ja tilalle rakennettiin vuoden 2019 alusta toimintansa aloittanut Kastun päiväkoti.
Kuvia
-
Raunistulan koulu. -
Rauninaukion päiväkoti.
Lähteet
- ↑ Kastun koulu puretaan 24.3.2016. Turun kaupunki. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ Kastun päiväkoti (aukeaa 1.1.2019) Turun kaupunki. Arkistoitu 2.2.2019. Viitattu 2.2.2019.