Tässä artikkelissa tutkimme Võrumaa:n aihetta perusteellisesti, analysoimme sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Võrumaa on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta akateemikoissa, asiantuntijoissa ja harrastajissa vuosikymmeniä, ja se on johtanut intohimoiseen keskusteluun ja loputtomiin tutkimuksiin. Kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla lukijamme ymmärtävät sen tärkeyden ja seuraukset eri aloilla. Liity meille tälle Võrumaa:n löytö- ja tiedonmatkalle!
Võrumaa Võru maakond |
|
---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Võru sijaitsee Viron kaakkoisnurkassa. |
|
Valtio | Viro |
Kuntia ja kaupunkeja | 5 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Võru |
– Maaherra | Andres Kõiv |
Pinta-ala | 2 773,14 km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 36 897 |
– väestötiheys | 13 as./km² |
Lyhenteet | |
– ISO 3166 | EE-86 |
Maakunnan verkkosivut |
Võrumaa (võroksi Võromaa) eli Võrun maakunta sijaitsee Kaakkois-Virossa. Se rajoittuu idässä Venäjään ja etelässä Latviaan. Maakunnan keskuspaikka on Võru.
Võrumaan asukasluku on noin 47 000. Maakunnan pinta-ala on 2 773 km². Võrumaassa puhutaan perinteisesti viron läheistä sukukieltä võroa.
Võrumaa on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa. Eteläosassa on Viron korkein osa, Haanjan mäkimaa, jossa Iso Munamäki kohoaa 318 metrin korkeuteen.
Aikaisemmin kuului Võrun maakuntaan myös nykyinen Põlvamaa ja osia Tartumaasta ja Valgamaastaselvennä. Võrun maakuntaan kuuluu osa historiallisesta Setumaasta, josta suurin osa siirrettiin Venäjän neuvostotasavallalle vuonna 1945.
Vuoden 2017 kuntauudistuksen jälkeen Võrumaa koostuu neljästä kunnasta ja yhdestä kaupungista. Ennen kuntauudistusta kuntia ja kaupunkeja oli yhteensä 13, joiden lisäksi alueeseen kuuluu kolme Põlvamaan entistä kuntaa: Mikitamäe, Orava ja Värska.
Maakunnan kunnat ovat (asukasluku 1.1.2018):
Vuonna 2011 silloisella Võrumaalla oli 33 452 asukasta, joista 31 893 (95,3 %) oli virolaisia, 1 141 (3,4 %) venäläisiä ja 400 (1,2 %) muita kansallisuuksia.
|
|