Varavoima
Nykymaailmassa Varavoima:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Varavoima on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja kiistoja, joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa analysoimme Varavoima:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tutkimme sen kehitystä vuosien varrella, sen erilaisia tulkintoja ja sen roolia nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä jännittävää ja kiehtovaa aihetta.
Varavoima on tavallisesti reservissä olevaa energiantuotantokapasiteettia, jota otetaan käyttöön, kun perusvoima ei riitä täyttämään kysyntää. Varavoimaa voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun suuri tuotantoyksikkö kuten ydinvoimala joutuu huoltoon tai kulutukseen tulee suuri piikki, vaikkapa tavanomaista kylmemmän sään vuoksi. Mikäli varavoimakaan ei riitä, ryhdytään säännöstelyyn.
Sähkön varavoima
Tavallisimmat sähköntuotannon varavoiman muodot ovat kaasuturbiini-voima ja hiilivoima, josta Suomessa on esimerkkinä Meri-Porin voimalaitos. Vesivoimaa käytetään säätövoimana ja ydinvoima taas on tyypillistä perusvoimaa. Varavoimalla korvataan pois käytöstä olevaa perusvoimaa tai täydennetään sitä, koska säätövoimaa tarvitaan myös huippukulutuksen aikana.
Varavoimalta vaaditaan riittävän runsas ja verrattain nopea saatavuus. Pois lukien vesivoima varavoima on tavallisesti energiantuotantomuoto, jota on halpa rakentaa mutta kallis käyttää, koska sitä ei tarvita jatkuvasti. Tyypillinen esimerkki tästä on kaasuturbiinivoimalaitos ilman kombi-kytkentää.
Laajat sähkömarkkinat, joissa on eri alueilla erilainen tuontantorakenne tuovat joustavuutta alueellisiin energiavajeisiin, koska tällöin sähköä voidaan tuoda toisaalta. Ongelmia muodostuu kuitenkin silloin, jos sähköntarve kaikilla sähkömarkkinaan osallistuvilla alueilla lisääntyy samanaikaisesti. Tällöin sähkönhintaa määrittää se, miten nopeasti varavoimaa voidaan ottaa käyttöön perusvoiman jatkeeksi.
Nordpool
Pohjoismaissa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Nordpoolissa sähkönhinta riippuu paljolti Norjan vuotuisista sademääristä. Mikäli Norjassa sataa vähän, ovat vesivoimaloiden vesivarastot vähissä eikä sähköenergian nettokäyttäjämailla, kuten Tanskalla, Ruotsilla ja Suomella ole Norjan tuontia varavoimamahdollisuutenaan sähkömarkkinan kautta.
Kaukolämmön varavoima
Kaukolämpöverkkoihin on tavallisesti sähköä ja kaukolämpöä tuottavan nk. pääkuormalaitoksen lisäksi kytketty useita pelkästään lämpöä tuottavia lämpökeskuksia, jotka ovat tarpeen mukaan otettavissa nopeasti käyttöön. Näitä huippu/varalämpökeskuksia ovat usein vanhat öljylämpökeskukset. Maakaasulämpökeskuksia rakennetaan varavoimaksi siellä missä maakaasua on saatavilla, sillä maakaasulämpökeskus on verrattain halpa rakentaa. Myös biolämpökeskuksia saatetaan rakentaa varavoimaksi. Myös lämpöakkuja voidaan käyttää kaukolämmön säädössä. Yleensä kaukolämmöstä ei ole pulaa ja ylimäärän kaukolämpöä tuottavien voimalaitosten hukkalämpö ohjataan vesistöihin.