Viron maantiede
Tässä artikkelissa tutkimme Viron maantiede:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Viron maantiede on jättänyt jälkensä lukemattomille aloille hänen panoksestaan tieteen alalla ja vaikutukseensa populaarikulttuuriin. Kautta historian Viron maantiede on ollut keskustelun ja ihailun kohteena, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt uteliaisuutta miljoonissa ihmisissä ympäri maailmaa. Tässä mielessä on kiehtovaa analysoida, kuinka Viron maantiede on muokannut maailmaa, jonka tunnemme tänään, sekä sen perinnön vaikutuksia tulevaisuuteen. Siksi tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä Viron maantiede:n poikittaisvaikutusta yhteiskuntaan ja tarjota kattava näkemys sen merkityksestä ja merkityksestä.
| Viro | |
|---|---|
 kartta |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Naapurimaat | Venäjä, Latvia |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 45 226 km² |
| Rantaviiva | 3 794 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Suur Munamägi, 317 m |
| Pisin joki | Võhandu jõgi, 162 km |
| Suurin järvi | Peipsijärvi, 3 511 km² |
Viro sijaitsee Latvian pohjoispuolella, Venäjän länsipuolella ja Suomenlahden eteläpuolella. Viroon kuuluu kaksi suurta saarta: Saarenmaa ja Hiidenmaa. Viro on tasainen maa ja sen korkein kohta, Suur Munamägi on vain noin 317 metriä merenpinnan yläpuolella. Lähes puolet, noin 47 prosenttia Viron pinta-alasta on metsän peitossa.
Vesistöt
Viron suurin järvi on Peipsijärvi (3 511 km²), joka sijaitsee Venäjän rajalla. Muita suuria järviä ovat Võrtsjärvi (269 km²)ja Ülemistejärvi (9,4 km²). Virossa on myös Venäjän rajalla Narvan tekojärvi, mutta se on tekojärvi.
Virossa on kymmenen jokea, jotka ovat yli 100 kilometriä pitkiä. Näistä suurimmat ovat Võhandu jõgi, Pärnunjoki ja Põltsamaa jõgi. Virossa on 7 000 jokea, joista 90 prosenttia ovat alle 10 kilometriä pitkiä.