Nykymaailmassa Vis (saari) on saavuttanut suuren merkityksen eri yhteyksissä, ja sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Vis (saari) on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion, ja siitä on tullut keskustelun ja analyysin aihe eri alueilla. Jotta ymmärtäisimme Vis (saari):n vaikutuksen päivittäiseen elämäämme, on välttämätöntä tutkia sen eri puolia ja ulottuvuuksia sekä tarkastella sen kehitystä ajan myötä. Tällä tavalla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja seuraukset nykyisessä todellisuudessamme.
Komižan kylä saaren länsirannikolla.
Sijainti | |
---|---|
Korkein kohta |
587 m |
Pinta-ala |
89,72 km² |
Asukasluku |
3500 |
---|
Vis (kreik. Ἴσσα; ital. Lissa) on Kroatialle kuuluva saari Adrianmerellä. Kroatian aluevesien uloimmalla ulapalla sijaitseva entinen sotilassaari oli suljettu ulkopuolisilta neljä vuosikymmentä.
Saarella on subtrooppinen ilmasto ja Välimeren seudulle tyypillinen kasvillisuus: palmuja, turkinmäntyjä, sitrushedelmiä, eukalyptuksia, kaktuksia ja hedelmiä. Kalastus ja kalanjalostus ovat merkittäviä elinkeinoja, samoin viininviljely. Visissä tuotetaan Kroatian tunnetuimpia viinejä, sekä punaista (plavac) että valkoista (vagava).
Visissä on kaksi kaupunkia: Komiza lounaisrannikolla ja Vis koillisrannikolla. Rannikolta löytyy luolia ja pari hiekkarantaa.
Visin kaupungissa on muinaisten kreikkalaisten vuonna 390 eaa. perustaman Issan rauniot. Vuonna 47 saari liitettiin osaksi Rooman valtakuntaa. Slaavilaisia asukkaita on saapunut saarelle 700-luvulta alkaen. Keskiajalla se kuului Bysanttiin, sen jälkeen Venetsialle ja Itävalta- Unkarille. Vuodesta 1918 se oli osa Jugoslaviaa ja vuodesta 1991 osa Kroatiaa.