Tänään haluamme käsitellä asiaa, joka jää usein huomaamatta, mutta jolla on merkittävä vaikutus elämäämme. Fernioti on ratkaiseva osa nykyaikaista yhteiskuntaamme ja vaikuttaa kaikkiin elämämme alueisiin politiikasta populaarikulttuuriin. Kautta historian Fernioti on ollut keskustelun ja kiistan kohteena, ja sen vaikutus on ollut ilmeinen tapahtumissa, jotka ovat muokanneet maailmaa, jossa elämme. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Fernioti:n vaikutuksia ja analysoimme sen roolia nyky-yhteiskunnassa.
Fornjotr (Fornjot, Fernioti tai Fornioti), sananmukaisesti suomennettuna Muinaisjätti, on toinen Suomen kronikassa mainittu mytologinen Suomen kuningas. Fernioti oli myös Rostiofin tapaan kiinnostunut taikuudesta. Häntä arvostettiin suuresti ja hänen maineensa levisi myös ulkomaille, josta haluttiin päästä hänen oppilaakseen. Ferniotilla oli monta lasta, joiden nimistä ja vaiheista ei ole säilynyt tietoja. Ferniotin tyttärenpojasta, Gylfistä tuli Ruotsin kuningas.
Tiedot on peräisin Snorri Sturlusonin saagasta "Kuinka Norja asutettiin".
Christfrid Ganander kertoo Mythologia Fennicassa Forniotin nimen tulleen sanasta Jotun eli Joter (jootit) joka oli muinoin Suomen kansan nimi. Hän toteaa, että "Fornioter oli kuningas Jättalandissa (jättiläisten maassa), jota Suomeksi kutsuttiin, Qwenlandissa eli Terra Amazonumissa, joka sijaitsi merenpohjasta itään." Ganander arvelee Forniotin olleen jumalten sukua ja hänen asettuneen asumaan Jotnahemin osaan jota silloin kutsuttiin nimellä Kvenland, joka oli Pohjanmaalla.