Nykyään Kaarle Sverkerinpoika on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ilmestymisestään lähtien Kaarle Sverkerinpoika on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja siitä on tullut keskeinen elementti keskustelussa jokapäiväisen elämän eri näkökohdista. Olipa kyseessä työpaikalla, koulutuksessa, politiikassa tai viihdealalla, Kaarle Sverkerinpoika on osoittautunut tärkeäksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Kaarle Sverkerinpoika:een ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Kaarle Sverkerinpoika | |
---|---|
Ruotsin kuningas | |
Valtakausi | 1161 – 12. huhtikuuta 1167 |
Edeltäjä | Maunu II Henrikinpoika |
Seuraaja |
Knuut Eerikinpoika Kol & Burislev (Itä-Göötanmaalla) |
Syntynyt | 1130 |
Kuollut |
12. huhtikuuta 1167 Visingsö |
Puoliso | Kristiina Stigintytär Hvide |
Lapset | Sverker II Kaarlenpoika |
Suku | Sverker |
Isä | Sverker vanhempi |
Äiti | Ulvhild Håkanintytär |
Uskonto | roomalaiskatolinen |
Kaarle Sverkerinpoika oli Ruotsin kuningas 1161–1167.
Kaarle oli Sverker Vanhemman poika, josta tuli kuningas hänen voitettuaan Eerik Pyhän murhanneen Maunu Henrikinpojan vuonna 1161. Hänen aikanaan perustettiin luostareita ja vuonna 1164 myös Uppsalan arkkihiippakunta. Eerik Pyhän poika Knuut tappoi Kaarlen Visingössä vuonna 1167.
Keskiaikaiset kronikat eivät tunne yhtään aikaisempaa ruotsalaista Kaarle-nimistä kuningasta, mutta Johannes Magnus nimesi Kaarle Sverkerinpojan vuonna 1554 ilmestyneessä kronikassaan seitsemänneksi, ja näin seitsemästä alkava numerointi on jäänyt pysymään Kaarle-nimisillä kuninkailla.
Edeltäjä: Maunu Henrikinpoika |
Ruotsin kuningas |
Seuraaja: Knuut Eerikinpoika |
|
|