Tänään aiomme sukeltaa Gunnar Ekelöf:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on kiehtonut kaiken ikäisten ja kulttuuristen ihmisten huomion kautta historian. Gunnar Ekelöf on ehtymätön inspiraation ja kiehtovuuden lähde, joko sen vaikutuksensa vuoksi yhteiskuntaan, merkityksensä tieteen alalla, sen vaikutuksensa vuoksi populaarikulttuuriin tai sen muuntamiseen ihmisten elämään. Tämän artikkelin aikana tutkimme Gunnar Ekelöf:n eri puolia sen alkuperästä viimeisimpiin trendeihin ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja vaikutusta nykymaailmaan.
Gunnar Ekelöf | |
---|---|
Gunnar Ekelöf. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. syyskuuta 1907 Tukholma,Ruotsi |
Kuollut | 16. maaliskuuta 1968 Sigtuna, Ruotsi |
Kansalaisuus | ruotsalainen |
Ammatti | runoilija, kirjailija, kääntäjä, akateemikko |
Kirjailija | |
Esikoisteos | sent på jorden (1932) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Bengt Gunnar Ekelöf (15. syyskuuta 1907 Tukholma, Ruotsi – 16. maaliskuuta 1968 Sigtuna, Ruotsi) oli ruotsalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä. Hän oli Ruotsin akatemian jäsen vuodesta 1958. Hänet on yhdistetty ranskalaiseen surrealismiin ja symbolismiin.
Ekelöf julkaisi esikoiskokoelmansa Sent på jorden 1932 opiskellessaan Pariisissa, ja se päätti hänen suunnitelmansa muusikonurasta. Läpimurtoteos oli 1941 ilmestynyt Förjesång.
Ekelöfin vuonna 1941 ilmestynyt runokokoelma Färjesång oli läpimurtoteos, ja se ja saman vuoden aikana ilmestynyt lyhytproosakokoelma Promenader osoittautuivat välittömiksi arvostelumenestyksiksi. Tekijä on itse nimittänyt esikoiskokoelmaa itsemurhakirjaksi, joka syntyi henkisessä kriisitilanteessa. Alusta alkaen mukana on kosketuskohtia itämaiseen runouteen, surrealismiin ja ajan taidemusiikkiin.
Ekelöfin kestävintä tuotantoa ovat hänen elinaikanaan viimeisiksi julkaistuiksi jääneet kolmiosaisen uskonnollis-mystillisen kokonaisuuden muodostavat runokokoelmat Dīwān över Fursten av Emgión (1965), Sagan om Fatumeh (1966), ja Vägvisare till underjorden (1966), jotka Caj Westerberg on suomentanut vuonna 1994 yhteisniteenä nimellä Trilogia. Niiden keskushahmona on sotavankeudessa sokaistu bysanttilainen ruhtinas ja hänen kamppailunsa sisäisen vapauteen.
Ekelöf sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 1966 ja De Nion suuren palkinnon 1951.
|