Eyvind Johnson
Tänään, tässä artikkelissa, aiomme puhua Eyvind Johnson. Eyvind Johnson on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden vuosien varrella. Eyvind Johnson on aihe, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun, olipa sen merkitys nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutus historiaan, sen potentiaali tulevaisuuden kannalta tai yksinkertaisesti sen tunnearvo. Tämän artikkelin aikana tutkimme Eyvind Johnson:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin eri elämänalueilla. Toivomme, että tämä luku on informatiivinen ja rikastuttava kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää paremmin Eyvind Johnson:n.
| Eyvind Johnson | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. heinäkuuta 1900 |
| Kuollut | 25. elokuuta 1976 (76 vuotta) |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
|
|
Olof Edvin ”Eyvind” Verner Johnson (29. heinäkuuta 1900 Boden, Norrbotten, Ruotsi – 25. elokuuta 1976 Tukholma) oli ruotsalainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto yhdessä Harry Martinsonin kanssa vuonna 1974.
Eyvind Johnson kuului itseoppineisiin kirjailijoihin. Hän syntyi kuusilapsiseen perheeseen ja lähti 14-vuotiaana sekalaisiin töihin lähikaupunkiin: sahalle ja tiilitehtaalle. Työttömäksi jäätyään hän matkusti Tukholmaan tehdastöihin. Metallityöväenlakon aikana 1920 yritti ensimmäistä kertaa elää kirjoitustuloillaan. Vuonna 1921 hän lähti pariksi vuodeksi Saksaan ja Ranskaan ja kirjoitti sieltä ruotsalaisiin lehtiin.
Johnsonin varhaiset teokset käsittelevät hänen vaatimattomia lähtokohtiaan ja sosiaalisia ja poliittia ongelmia. Myöhäisemmissä teoksissa hän kokeili ja kyseenalaisti kertojan roolia ja ajan käsittelyä kirjallisuudessa. Toinen maailmansota järisytti hänen maailmankuvaansa: hän luopui pasifismista ja päätyi vakaumukseen, että pahaa on vastustettava väkivallalla. Suomen talvisodan aikana hän toimi kirjailija Harry Martinsonin kanssa Suomen hyväksi. Sodanjälkeinen romaani Sotilaan paluu tuo esille, kuinka sodan raskaat kokemukset elävät sotilaiden mielissä.
Johnsonin pääteoksena pidetään neliosaista, osittain omaelämäkerrallista sarjaa Romaani Olofista (1934–1937), joka kertoo nuoren miehen kasvuvuosista Norlannissa 1900-luvun alkupuolella.
Suomennettuja teoksia
- Elettiin vuotta 1914 (suom. V. Hämeen-Anttila, 1938)
- Tällaista on elämäsi (suom. Werner Anttila, 1939)
- Älä katso taaksesi (suom. Werner Anttila, 1940)
- Sotilaan paluu (suom. Yrjö Iso-Puonti, 1945)
- Kaupunki hohtaa pimeässä (suom. Eino Heinivaara, 1946)
- Rantojen tyrskyt: romaani läsnäolevasta (suom. Katri Ingman, 1947)
- Tulta ja ruusuja (suom. Arvi Kivimaa, 1953)
- Hänen armonsa aika (suom. Gerda Lindgren, 1962)
- Kohti hiljaisuutta: romaani vangituista (suom. Kyllikki Villa, 1975)
Lähteet
- ↑ a b Tore Frängsmyr, Sture Allén (toim.): Nobel Lectures, Literature 1968-1980. World Scientific Publishing Co, 1993. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Otavan Suuri Ensyklopedia, 3. osa (Hašek-juuri), s. 2383–2384, art. Johnson, Eyvind. Otava, 1978. ISBN 951-1-02232-6.
- ↑ Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen: Eyvind Johnson (1900-1976) Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 27.5.2013.
Kirjallisuutta
- Mazzarella, Merete: Myt och verklighet: Berättandets problem i Eyvind Johnsons roman Strändernas svall. Diss. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 497. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1981. ISSN 0039-6842. ISBN 951-9017-66-6.
- Tormod, Mats: Till en berättelse om tröst: Eyvind Johnson omläst. Diss. Stockholm: Atlantis, 2012. ISBN 978-91-7353-593-9.
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
