Jolosjärvi
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Jolosjärvi:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on äärimmäisen tärkeä nykyään, koska sillä on transsendenttinen merkitys jokapäiväisen elämämme eri alueilla. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme tämän aiheen eri puolia sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaamme. Jolosjärvi on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta akateemisen ja tieteen alalla, ja sen tutkimus herättää edelleen keskustelua ja kiistoja. Tämä on epäilemättä aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme, joten toivomme, että tämä artikkeli auttaa ymmärtämään paremmin Jolosjärvi:n tärkeyttä.
| Jolosjärvi | |
|---|---|
 Jolosjärven pohjoisallas nähtynä itärannalta |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Oulu |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Välioja–Keskimmäisenoja |
| Järvinumero | 60.013.1.028 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 73,9 m /73,5 |
| Rantaviiva | 7,5 km |
| Pinta-ala | 1,145 km² |
 Jolosjärvi |
|
|
|
|
Jolosjärvi on järvi Joloksen kaupunginosassa Ylikiimingissä Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Järvi on jakaantunut kahteen osaan: eteläisen osan pinta on 73,9 metriä merenpinnan yläpuolella, pohjoisen osan pinta on 0,4 metriä alempana. Järvialtaita yhdistää kapea Timolansalmi, joka on syntynyt luonnon muovaaman niemen ja ihmisen rakentaman pengertien väliin.
Järven kokonaispinta-ala on noin 114,5 hehtaaria, josta eteläaltaan osuus on noin 90 hehtaaria.
Soiden ympäröimä järvi on matala ja vähävetinen. Vesikasvillisuus on runsasta, ja tämän vuoksi järvi onkin Pohjois-Pohjanmaan seitsemänneksi arvokkain lintujärvi. Järven veden happipitoisuus on alentunut, ja veden laatu on välttävä.
Runsaan vesikasvillisuuden ja mataluutensa vuoksi järvi on arvokas lintuvesi, mutta tästä huolimatta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mielestä järvi tulisi kunnostaa ja vesikasvillisuutta vähentää.
Vesistö
Jolosjärvi kuuluu Jolosjoen valuma-alueeseen ja Kiiminkijoen vesistöalueeseen. Järveen laskevat itäpuolelta kolme ojaa: Varpasuon turvetuotantoalueelta laskeva Varpo-oja, Oravioja ja Nälkäoja. Ojat yhdistyvät enne laskemistaan järveen. Lisäksi järveen virtaa useita pieniä ojia, joista useimmat ovat soiden kuivaamiseksi kaivettuja ojia.
Jolosjärvi laskee vetensä Väliojan ja Keskimmäisenojan kautta Mannisenjärveen, ja siitä Jolosjoen kautta Kiiminkijokeen ja edelleen Perämereen.
Suojelutilanne
Jolosjärvi on osa valtakunnallista lintuvesien suojeluohjelmaa, ja se kuuluu Natura-alueisiin.
Lähteet
- Katja Männistö-Vetoniemi: Ylikiimingin Jolosjärvi 23.9.2008. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Viitattu 15.1.2009.
Viitteet
Aiheesta muualla