Valkiainen (Karahka)
Tämän päivän artikkelissa tutkimme perusteellisesti Valkiainen (Karahka):tä, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen viime vuosina. Valkiainen (Karahka) on aihe, joka on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua eri aloilla, alkuperästään sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaamme. Tämän artikkelin aikana analysoimme erilaisia näkökulmia, tutkimme niiden vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja tutkimme niiden merkitystä nykyisessä kontekstissa. Valmistaudu uppoutumaan Valkiainen (Karahka):n kiehtovaan maailmaan ja tutustumaan kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota. Älä missaa tätä kattavaa tutkimusta, joka avaa silmäsi uusille ideoille ja lähestymistavoille Valkiainen (Karahka):een!
| Valkiainen | |
|---|---|
 Valkiaista nähtynä etelärannalta kohti itää |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Karahka, Ylikiiminki, Oulu |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 67,2 m |
| Rantaviiva | 2,3 km |
| Pinta-ala | 0,22 km² |
| Keskisyvyys | 1,5 m |
 Valkiainen |
|
|
|
|
Valkiainen, useasti myös Valkeinenlähde?, on järvi Karahkan kylässä Ylikiimingin kaupunginosassa Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Kiiminkijoen vesistöalueeseen kuuluva Valkiainen sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Ylikiimingin taajamasta lounaaseen ja runsaan kilometrin päässä Karahkan kylän länsipuolella.
Valkiainen on suoperäinen, mutapohjainen, matala ja rehevöityvä järvi, jonka keskisyvyys on vain noin 1,5 metriä. Järven pohjalle on kertynyt runsaasti humusta, joka muodostaa paksun ja upottavan kerroksen. Humuskerroksen paksuus vaihtelee järven eri osissa. Humus on peräisin järveen laskevista suo-ojista. Järvi laskee suomaaston läpi puroa pitkin Karahkanjärveen ja edelleen Vepsänjokeen.
Järven kalakantaan kuuluvat pääasiassa särjet, hauet ja ahvenet, mutta siinä on myös pieni kiiskikanta. Järven roskakalakantaa on pyritty vähentämään verkkokalastuksella.
Järven etelärannalla on epävirallinen yleinen uimaranta, jota paikallinen kylätoimikunta ja kunnan vapaa-aikatoimisto ovat kunnostaneet. 1990-luvulla uimarantaa parannettiin peittämällä rantakaislikkoa hiekalla, ja myöhemmin rannalle rakennettiin pieni pukusuoja.
Kesäasunnot ovat keskittyneet pääasiassa kiinteän maaperän alueille järven etelä- ja pohjoisrannoille.
Lähteet
- ↑ Kansalaisen karttapaikka kansalaisen.karttapaikka.fi. Viitattu 12.7.2014.