Nykymaailmassa Maisteri on erittäin ajankohtainen aihe, joka ansaitsee analysoinnin eri näkökulmista. Yhteiskunnan jatkuvan kehityksen ja ihmisten elämäntapojen muuttuessa on tärkeää ymmärtää Maisteri:n merkitys ja vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Kautta historian Maisteri on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena, mikä on motivoinut tutkijoita, asiantuntijoita ja ammattilaisia syventämään tutkimustaan ymmärtääkseen sen vaikutukset elämän eri osa-alueilla. Tästä syystä tässä artikkelissa käsitellään Maisteri:tä yksityiskohtaisesti, analysoidaan sen syitä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tarkoituksena on tarjota lukijoille kattava näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Maisteri (lat. magister, magistra, 'suurempi', 'ohjaaja', 'opastaja'; lyhenne maist.) on tavallisin ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Maisterintutkintoon sisältyy pro gradu -tutkielma. Maisterin tutkintoa edeltää pakollinen kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä. Myös ammattikorkeakoulun tutkinnolla voi edetä suoraan maisteriopintoihin pääsykokeen kautta.
Kansainvälisesti tunnettuja maisterin tutkinnon nimityksiä ovat mm. M.Sc. (Master of Science) ja M.A. (Master of Arts).
Poikkeuksellisesti ylemmän korkeakoulututkinnon nimi on
Yhteiskuntatieteellisten ja humanististen tieteiden tutkinnonuudistustoimikunnan (YHTT) asettamien suuntalinjojen mukaan 1970-luvulla yhtenäistettiin kaikkien nykyisten maisterintutkintojen nimike kandidaatiksi ja useimmat alemmat korkeakoulututkinnot poistettiin. Hieman alasta riippuen vuosien 1972–1994 välisenä aikana maisteri oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille kandidaateille anomuksesta myönnetty arvonimi. Selkeimmin tämä näkyy humanistisella ja luonnontieteellisellä alalla, jossa alempana tutkintona on humanististen tieteiden tai luonnontieteiden kandidaatti (HuK, LuK) ja ylemmän tutkinnon nimike on vaihdellut filosofian kandidaatista maisteriin. Filosofian ja oikeustieteen kandidaatintutkinnot ovat siis aina olleet ylempiä korkeakoulututkintoja.
Suomessa on mahdollista suorittaa seuraavat maisterin tutkinnot:
Riemumaisteriksi voidaan kutsua maisteria, jonka valmistumisesta ja promootiosta on kulunut aikaa 50 vuotta ja joka osallistuu promootioon uudelleen. Vasta promootion jälkeen henkilö on riemumaisteri. Osallistumisvaiheessa hän on riemumaisteripromovendi.