Naukumatkija
Tässä artikkelissa käsittelemme Naukumatkija:n aihetta eri näkökulmista, jotta voimme syventää sen merkitystä ja merkitystä nykyään. Naukumatkija on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla, synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa yhteiskunnassa. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme Naukumatkija:n eri ulottuvuuksia ja tarjoamme lukijalle laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan katsauksen Naukumatkija:stä ja sen vaikutuksesta nykymaailmaan sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykyisyyteen ja sen seurauksiin sosiaalisilla, taloudellisilla ja kulttuurisilla aloilla.
| Naukumatkija | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Matkijat Mimidae |
| Suku: | Naukumatkijat Dumetella |
| Laji: | carolinensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dumetella carolinensis |
|
| Katso myös | |
Naukumatkija (Dumetella carolinensis) on amerikkalainen varpuslintu ja sukunsa ainoa laji.
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on noin 18,5 cm, siipien kärkiväli 24–26 cm ja paino noin 30–40 g. Sen höyhenpuku on ruskea tai harmahtava, päälaki mustahko ja alaperä ruosteenpunainen. Pyrstö on pitkä ja tumma. Koiras on kirkkaamman värinen kuin naaras. Nuori lintu on naarasta himmeämpi. Lajin äänet ovat kissamaista naukunaa ja karkeita äännähdyksiä.
Esiintyminen
Naukumatkija elää Amerikassa, pohjoisessa Etelä-Kanadasta ja Oregonista Teksasiin ja Meksikonlahden rantavaltioihin. Lajin kannasta pääosa on muuttolintuja, jotka talvehtivat Yhdysvaltain eteläosissa ja Keski-Amerikassa. Naurumatkijaa tavataan toisinaan myös Länsi-Euroopassa. Maailman populaation koko on noin kymmenen miljoonaa yksilöä.
Elinympäristö
Naukumatkija asustaa metsänreunoissa, puutarhoissa sekä monenlaisissa tiheiköissä, joissa on joko pysty- tai vaakasuoria reunoja.
Lisääntyminen
Naukumatkija rakentaa kuppimaisen pesänsä pensaaseen tai puuhun, ja munii tavallisesti kolme tai neljä munaa. Naaras hautoo 12–14 päivää. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka lähtevät pesästä 10–11 päivän ikäisinä. Emot puolustavat pesäänsä aggressiivisesti. Sukukypsä yksivuotiaana. Vanhin naukumatkija on elänyt 10 vuotta 11 kuukautta.
Ravinto
Naukumatkijat syövät hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia sekä marjoja.
Lähteet
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hongkong.
Viitteet
- ↑ BirdLife International: Dumetella carolinensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.1.2014. (englanniksi)
- ↑ ADW
| ||||||||||