Nykyään Tunturipeura on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla ja herättäen monien ihmisten kiinnostuksen ja huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on synnyttänyt loputtomasti keskustelua, tutkimusta ja analyyseja sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi Tunturipeura:stä on tehty lukuisia tutkimuksia, joissa on pyritty ymmärtämään sen todellinen laajuus ja mahdolliset pitkän aikavälin vaikutukset. Tässä artikkelissa tutkimme Tunturipeura-ilmiötä perusteellisesti, analysoimme sen tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Tunturipeura | |
---|---|
Tunturipeuroja Etelä-Norjassa Rollagin kunnan alueella |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
Heimo: | Hirvieläimet Cervidae |
Suku: | Rangifer |
Laji: | Peura tarandus |
Alalaji: | tarandus |
Kolmiosainen nimi | |
Rangifer tarandus tarandus |
|
Katso myös | |
Tunturipeura (Rangifer tarandus tarandus) on Etelä-Norjassa ja Kuolan niemimaalla Venäjällä elävä peuran alalaji. Puolikesy poro on jalostettu tunturipeurasta, joten ne ovat samaa alalajia.
Nykyisin Suomessa ei ole villejä tunturipeuroja, mutta niitä on elänyt tuhansia vuosia jääkauden jälkeen, tunturipeurojen saavuttua Suomen pohjoisosiin 9 000 vuotta sitten joko Euroopasta Norjan länsirannikkoa pitkin tai Pohjois-Venäjältä Kuolan niemimaan kautta. Viimeiset tunturipeurat hävisivät Suomesta 1800-luvulla saamelaisten siirtyessä vähitellen peuran pyynnistä peuran paimentamiseen – poronhoitoon.
Norjan peurakanta on noin 35 000 eläintä, ja Kuolan niemimaan tunturipeurat lienevät risteytyneet porojen kanssa eivätkä ole enää geneettisesti puhtaita.selvennä
Tunturipeuralla on lyhyemmät jalat ja lyhyempi turpa kuin metsäpeuralla sen jouduttua sopeutumaan metsäpeuran elinseutuja kylmempään elinympäristöön.
|